Sormenjälki, joka kesti tuhansia vuosia

Kuvittele, että jätät jälkesi johonkin – kirjaimellisesti. Ja 2000 vuoden päästä joku käyttää pientä painumaa ratkaistakseen muinaista arvoitusta. Juuri näin kävi tuntemattomalle veneenrakentajalle.

Tutkijat tutkivat Hjortspringin venettä, Pohjoismaiden vanhinta säilynyttä puuveneä. He löysivät tervasta saumojen tiivisteestä ihmisen sormenjäljen. Vene rakennettiin muinoin, ja jälki näkyy yhä.

Miksi tämä on iso juttu?

Noin 400 eKr. merirosvot hyökkäsivät Tanskan Als-saarelle. He tulivat laivaston voimin ja aiheuttivat tuhoa. Paikalliset torjuivat hyökkääjät ja upottivat ainakin yhden vihollisen veneen lähimpään suoöön – kiitokseksi jumalille voitosta.

Tuo upotettu vene on Hjortspringin vene. Se löydettiin 1880-luvulla ja kaivettiin esiin 1920-luvulla. Yli sata vuotta se on ollut näytteillä Tanskan kansallismuseossa. Vasta nyt sen salaisuudet paljastuvat kunnolla.

Terva paljastaa tarinan

Lundin yliopiston arkeologi Mikael Fauvelle johti ryhmää, joka tutki veneen säilyttämättömiä osia. He käyttivät röntgentomografiaa ja 3D-mallinnusta. Löytö: vene tiivistettiin männynkuoressa valmistetulla tervalla.

Tämä muuttaa kaiken. Männynkuori kasvaa runsaasti itään, Itämeren rannikoilla. Aiemmin luultiin hyökkääjien tulleen Saksan Hampurin seudulta. Nyt viittaukset osoittavat Baltiaan.

”Jos vene tuli Itämeren männikkoisilta rannoilta, hyökkääjät purjehtivat satoja kilometrejä avomerellä Als-saarelle”, Fauvelle toteaa. Ei mikään pikaretki – kunnon sotaretki.

Arkeologia kohtaa rikosetsivän työkalut

Tutkimus yhdistää muinaistutkimuksen ja nykypäivän forensiikan. Tiedemiehet eivät arvaillleet:

• Hiiliajoitus vahvisti köysien iän rautakaudelle ennen roomalaisia.
• Tervan analyysit kromatografialla ja massaspektrometrialla paljastivat valmistustavan.
• Sormenjälki mallinnettiin tarkasti 3D:ssä.
• Ompelemistekniikat ja köysityöt tutkittiin.

Lisäksi he yrittävät saada muinaista DNA:ta suoraan tervasta. Siellä saattaa piileskellä tietoa veneen rakentajista ja purjehtijoista.

Pieni jälki muuttaa historiankirjoja

Sormenjälki on täydellinen esimerkki: pieni asia avaa suuria oivalluksia. Museossa se seisoi yli vuosisadan, kunnes uudet välineet ja katseet paljastivat totuuden.

Ei pelkkä muisto menneestä. Se on suora yhteys meihin ja 2000 vuoden takaiseen ihmiseen. Hän rakensi historiaa, johti ryöstöretkiä ja teki Pohjoismaiden ensimmäisiä lankkuveneitä. Sitten hän kosketti tervaa – ja jätti vihjeen.

Löytö herättää kysymyksiä Pohjois-Euroopan merenkulusta. Kuka nämä merenkävijät olivat? Kuinka rohkeita ja taitavia he todella olivat? He ylittivät avomerta satoja kilometrejä. Teknologia ja järjestäytyminen yllättävät tutkijat yhä.

Ei hullumpi saavutus yhdeltä sormenjäljeltä.