Se hetki kahvilassa, kun tuijotat valikkoa viisitoista sekuntia — ja tilaat saman kuin aina

Oletko sinäkin se tyyppi? 🙋‍♀️

Seison kahvilassa, katson valikkoa vakavasti kaksi minuuttia, ja sitten tilaan samat lettulapset kuin viimeksi. Ja sitä ennen. Ja sitä ennen sitä.

Olin aina luullut, että olen vain laiska tai ehkä vähän päätöksentekokyvyttömän oloinen. Mutta tiedäthän mitä? Tiede on toista mieltä.

Tutkijat Dresdenin teknillisestä yliopistosta ovat julkaisseet tuloksia, jotka saivat minut kyseenalaistamaan melkein kaiken, mitä luulin tietäväni omasta päätöksenteostani.

Mitä aivoissamme oikeasti tapahtuu?

Professori Stefan Kiebelin tutkimusryhmä halusi selvittää yhden perustavanlaatuisen kysymyksen: miksi palaamme yhä uudestaan samoihin valintoihin, vaikka parempia vaihtoehtoja olisi tarjolla?

Olettamus on aina ollut, että teemme päätöksiä vertailemalla arvoja. "Onko tämä parempi kuin tuo?" punnitsemme hyötyjä ja haittoja.

Mutta ei. Näin asia ei ilmeisesti toimi.

Tutkijat huomasivat, että se mitä teimme aiemmin muokkaa sitä mitä teemme nyt paljon voimakkaammin kuin oivalsimme. Ei siksi, että muistaisimme menneiden valintojemme laadun — vaan koska teimme ne. Pelkkä toisto itsessään ohjaa käyttäytymistämme.

Aivomme ovat autopilotilla useammin kuin tiedostamme

Tämä osui lähelle.

Ajattele viimeistä kauppareissuasi. Napasitkö sen tutun pastakastikkeen ilman sen kummempaa ajatusta? Ehkä vilkaisit muita vaihtoehtoja sekunnin verran, mutta kätesi liikkui jo kohti tuttua pulloa.

Ja tässä tulee se hullu osa: kun ihmiset toistivat samaa valintaa useammin, he arvioivat sen paremmaksi. Ei siksi, että se oli objektiivisesti parempi — vaan koska tuttuus loi lämpimän, mukavan tunteen siitä, että "tämä tuntuu oikealta."

Me huijomme itseämme uskomaan, että aiemmat valintamme ovat parempia, vaikka todellisuudessa olemme vain mukavuudenhaluisia.

Tämä selittää niin paljon

Kun aloin miettiä asiaa, kaikki loksahti paikoilleen. Miksi kuljen aina samaa reittiä töihin, vaikka "nopeampi" reitti on olemassa? Miksi puolisoni vaatii samaa lomakohdetta joka vuosi? Miksi katson mieluummin jo katsottuja sarjoja kuin kokeilen uutta?

Emme me tee aktiivisia päätöksiä niin usein kuin luulemme. Aivomme pyörittävät vanhoja käyttäytymismalleja kuin välimuistiin tallennettuja tiedostoja.

Ja rehellisesti? Tämä on sekä kiehtovaa että vähän huolestuttavaa.

Miksi tämä on järkeä — evoluution näkökulmasta

Tässä kohtaa asia muuttuu todella mielenkiintoiseksi.

Aivomme tekevät tätä jostain syystä.

Kauan sitten, kun esi-isämme kamppailivat hengissä selviämisestä, ei jokaisen päätöksen uudelleenarviointi oli todellinen etu. Jos löysit jotain, joka toimi (ruoka, suojapaikka, yhteisö), siihen tarttuminen säästi henkistä energiaa oikeita uhkia varten.

Joten aivomme kehittyivät tekemään tehokkaita päätöksiä, eivät välttämättä optimaalisia. "Riittävän hyvä" piti meidät hengissä. Täydellisyys ei ollut pakollista.

Ongelma on, että emme enää asu luolissa. Ympäristömme tarjoaa valtavasti enemmän vaihtoehtoja kuin aivomme on suunniteltu käsittelemään. Nyt valitsemme 47 erilaista pastakastiketta samalla ohjelmoinnilla, joka alun perin yritti vain varmistaa, ettemme näänny.

Käytännön vinkit, joita voi oikeasti hyödyntää

Tässä kohtaa tutkimus muuttuu arvokkaaksi.

Se, että ymmärrämme toiston muokkaavan mieltymyksiä, auttaa meitä:

Omiin tapoihin: Jos haluat rakentaa parempia rutiineja, käytä tätä hyväksesi! Haluatko syödä terveellisemmin? Tee terveellisiä valintoja toistuvasti, vaikka ne eivät aluksi tuntuisi "paremmilta." Aivosi oppivat arvioimaan ne suotuisammin ajan myötä.

Huonojen tapojen murtamiseen: Jos haluat muuttaa jotain, muista että aivosi lähtökohta on toistaa. Muutos vaatii tietoista ponnistusta — ainakin alkuun. Hyvä uutinen: sama mekanismi, joka pitää meidät kiinni vanhoissa tavoissa, voi toimia myös meidän hyväksemme kun sitoudumme.

Markkinoijille (ja niiden tunnistamiseen): Yritykset tietävät tämän varmasti. Se "työntö" ostaa samaa tuotetta uudestaan? Ei ole vahinko. Tämän ymmärtäminen auttaa meitä olemaan tietoisempia kuluttajia.

Se, mikä itseäni kiehtoo eniten

Olin ennen sitä mieltä, että olen järkevä päätöksentekijä. Haluan uskoa, että punnitsen vaihtoehtoja ja teen harkittuja valintoja.

Mutta tämä tutkimus viittaa siihen, että suuri osa siitä, mitä luulen aktiiviseksi harkinnaksi, on oikeastaan aivojeni automaattista toistoa.

Ja tiedäthän mitä? Olen jotenkin tyytyväinen tähän. En siksi, etten välittäisi hyvistä valinnoista, vaan koska tämän mekanismin ymmärtäminen antaa sekä myötätuntoa itselle (ihmisen laita on!) että työkaluja tahalliseen muutokseen, kun sitä haluan.

Voimme työskennellä tämän taipumuksen kanssa sen sijaan, että turhautuisimme siihen.

Seuraavan kerran kun huomaat tilaavasi tutun kahvin, voit hymyillä — aivosi vain tekevät sitä, mitä aivomme on aina tehnyt. Ja jos haluat kokeilla jotain uutta? Nyt tiedät tarkalleen, mikä sinua vastaan työskentelee — ja miten kiertää se.