Ilmaston satavuotinen arvoitus, joka vaivaa tiedemiehiä yhä

Kuvittele: kaivat Alaskassa tai Grönlannissa ja törmäät subtrooppisten metsien fossiileihin. Ei nykypuiden kestävyyttä, vaan aitoja lämpimän sään kasveja. Itärannikon vanhat rantaviivat kertovat merien olleen paljon korkeammalla. Tieteilijät ovat miettineet tätä 1920-luvulta lähtien: Miksi maa oli 3 miljoonaa vuotta sitten niin kuuma?

Ratkaisu vaikuttaa yksinkertaiselta. Katso vanhoja ilmastotietoja ja selvitä. Ongelma on, että luotettavia tietoja ei ole. Jäähtyminen sen jälkeen lisäsi mysteeriä. Mitä muuttui? Kuinka paljon kasvihuonekaasut vaikuttivat? Kukaan ei tiennyt.

Lopulta joku keksi kaivaa maailman vanhinta jäätä

Tulille astui tiimi, joka johti COLDEX-projektia (Center for Oldest Ice Exploration). Oregon State Universityn porukka. Nimi on nerokas ilmastovitsi, joka sai rahoitusta. Kunnioitan.

He tajusivat: muinaisiin ilmastoihin tarvitaan muinaista jäätä. Kohteena Allan Hills Antarktiksessa. Siellä on ilmastotietojen aarteita nenän edessä.

Jää on sekaisin. Jäätikkö on sekoittanut kerroksia. Ei yhtenäistä aikajanaa, vaan sirpaleita eri ajoilta. Kuin päiväkirjan paloja eri vuosilta. Ei koko tarinaa, mutta aitoja näkymiä menneeseen.

Merien lämpötilan yllätys

Yhdessä tutkimuksessa mitattiin jalokaasuja ilmakuplissa. Nämä kaasut toimivat valtamerten lämpömittarina. Ne kertovat syvästä todellisuudesta, ei vain pinnasta.

Tulos: valtamerten lämpötila laski 2–2,5 astetta 3 miljoonassa vuodessa. Jäähdytys eteni kahdessa vaiheessa, eri tahtiin.

Iso pudotus alkoi heti 3 miljoonaa vuotta sitten. Kesti miljoona vuotta. Silloin pohjoisen mannerjäätiköt kasvoivat. Kuten planeetan ilmastointi käynnistyi täysillä. Pintavedet jäivät jälkeen, tarvitsivat ylimääräisen miljoonan vuoden.

Tämä paljastaa lämmön liikkumista merien pinnalta syvyyksiin. Kuin talon lämmitys eroaa huoneittain.

Kasvihuonekaasujen käänne

Yllätys: mitattiin suoraan CO₂:ta ja metaania 3 miljoonan vuoden ajalta. Tarkin data ikinä.

Luvut: CO₂ 250 ppm 2,7 miljoonaa vuotta sitten. Laski vain 20 ppm seuraavassa 1,7 miljoonassa vuodessa. Metaani pysyi 500 ppb:ssä.

Ajattele: maa viileni rajusti, mutta kaasut melkein paikallaan? Tuo ei sovi vanhaan malliin.

Vanhat arviot heittelivät. Tämä jäätiedon on suoraa. Kasvihuonekaasut eivät selitä koko jäähtymistä. Jotain muuta vaikutti.

Mikä lopulta viilensi maapallon?

Ei yksi syy. Useita tekijöitä yhdessä:

• Maapallon heijastavuus kasvoi. Enemmän jäätä ja lunta pomppii auringonvaloa takaisin.
• Kasvillisuus muuttui. Metsät vaihtuivat ruohikoiksi ja tundraksi. Vähemmän lämpöä imeytyi.
• Valtamerivirtaukset muuttuivat. Lämmön kulku on ratkaisevaa.
• Jäätiköt levisivät. Luuppia: enemmän jäätä, enemmän viilennystä, enemmän jäätä.

Ei yksinkertainen kytkin. Monimutkainen säätö.

Miksi tämä kiinnostaa nyt?

Nyt CO₂ on 425 ppm ja metaani 1 935 ppb. Kumosimme 3 miljoonan vuoden jäähtymisen vuosisadoissa. Kasvihuonekaasut korkeammalla kuin aikoihin.

Vanhat tiedot varoittavat: kun muutat kaikkea kerralla – kaasut, heijastus, virtaukset, jäät – seuraukset ovat rajut ja arvaamattomat. Teemme geologisen pikakokeen päinvastaisessa suunnassa.

Tutkijat haluavat parantaa malleja lämpimiin aikoihin ja tulevaan. Jokainen palanen täydentää kuvaa.

Yhteenveto

Suurimmat löydöt syntyvät oikeasta paikasta. Antarktiksen sekajää antoi vastauksia satavuotiseen arvoitukseen. Ja opetuksia tulevalle.

Hauskaa, eikö? (Piti sanoa.)