Kun tieto painaa
Fysiikan professori Melvin Vopson Portsmouthin yliopistosta väittää, että tieto on todellista ainetta. Jokainen bitti, jokainen poistettu viesti, jokainen koodirivi – niillä kaikilla on mitattava massa. Luku on pieni, 3,19 × 10^-38 kilogrammaa per bitti, mutta kun näitä bittejä on tarpeeksi, massa voi selittää kosmoksen isoimman arvoituksen: pimeän aineen.
Massaton massa
Vopsonin ajatus on yksinkertainen: tieto ei ole vain abstraktia. Se on fyysinen ilmiö, viides olomuoto kiinteän, nestemäisen, kaasun ja plasman rinnalle. Jos jokainen hiukkanen kantaa mukanaan tietoa itsestään, tuo tieto painaa jotain. Yksittäisen bitin paino on mitättömän pieni, mutta maailmankaikkeuden mittakaavassa luvut kasvavat hurjiksi.
Pimeän aineen ratkaisu?
Galaksien liikkeet eivät täsmää näkyvän aineen kanssa. Jokin näkymätön työntää ja vetää. Vopsonin laskelmien mukaan 10^93 bittiä informaatiota riittäisi selittämään tämän puuttuvan massan. Ei tarvita uusia eksoottisia hiukkasia – pelkkä tieto voisi hoitaa homman.
Painovoima järjestyksen ylläpitäjänä
Vopson ehdottaa myös, että painovoima järjestää tietoa. Se siirtää maailmankaikkeutta kaaoksesta kohti järjestystä. Tällainen mekanismi tuo mieleen simulaatiohypoteesin: ehkä universumi toimii jonkinlaisen tietokoneen päällä. Vopsonin malli antaa tälle vanhalle ajatukselle konkreettisen fyysisen perustan.
Testi tulossa
Teoriaa voi testata. Vopsonin suunnitelma on yksinkertainen: positronit ja elektronit törmäävät metallilevyssä, tuhoutuvat ja muuttuvat fotoneiksi. Mittaamalla näiden fotonien energiaa tarkasti voidaan nähdä, onko tiedolla todella massaa. Kokeilu on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta periaate on selvä.
Miksi tämä kiinnostaa
Jos tieto todella painaa, matematiikka ei ole vain kuvaus todellisuudesta. Se voi olla todellisuus itsessään. Ja jos tämä selittää pimeän aineen, edessä on Nobel-tason läpimurto. Vaikka teoria osoittautuisi vääräksi, se muistuttaa, että tieteen edistyminen vaatii myös hulluja kysymyksiä – ja rohkeutta testata niitä.