Väärä arvaus, joka romutti vanhan totuuden
Tutkijat uskoivat pitkään, että sademetsät olivat ihmiskunnan varhaiselle historialle kiellettyjä alueita. Ihmiset näyttivät valinneen avoimia savanneja ja rannikkoja, missä liikkuminen oli helppoa ja ruoka näkyvissä. Tiheät, kosteat metsät vaikuttivat liian hankalilta.
Uusi tutkimus kuitenkin osoitti, että tämä käsitys oli täysin väärä.
Arvoituksen ratkaisu kesti neljäkymmentä vuotta
Jo 1980-luvulla arkeologit löysivät Norsunluurannikolta Bété I -nimisestä paikasta kiviesineitä syvältä maan alta. He eivät kuitenkaan pystyneet selvittämään, kuinka vanhoja ne olivat. Tuolloin ei ollut sopivia menetelmiä, joten löytö jäi vuosikymmeniksi arvoitukseksi.
Vasta hiljattain kansainvälinen tutkijaryhmä palasi paikalle nykyaikaisilla laitteilla. He käyttivät menetelmiä, jotka eivät edes olleet käytössä 1980-luvulla. Näiden avulla he pystyivät antamaan kiviesineille tarkan iän.
Tulos: 150 000 vuotta vanhoja.
Ennen tätä löytöä varhaisin tunnettu sademetsäasutus Afrikassa oli noin 18 000 vuoden takaa. Nyt tuo aika kaksinkertaistui. Maailmalla vanhin tunnettu sademetsässä asunut ihminen oli aiemmin 70 000 vuoden takaa Kaakkois-Aasiasta.
Miten tuo muinainen metsä näytti?
Tutkijat eivät pelkäinät päiväneet kiviesineitä. He myös analysoivat maaperästä löytyviä merkkejä: siitepölyä, kasvivahoja ja pieniä piirakenteita, jotka kasvit jättävät jälkeensä.
Tulokset kertoivat selvästi, että alue oli todellista sademetsää. Siitepölyä oli paljon, kasvimateriaalia runsaasti ja ruohoa hyvin vähän. Ihmiset eivät siis vain liikkuneet metsän reunoilla, 而是 elivät keskellä tiheää, kosteaa sademetsää.
Miksi tämä muuttaa käsityksiämme
Tämä löytö avaa uuden näkökulman ihmisen sopeutumiskykyyn. Vanha ajattelu pitkinä että ihmiset olivat erikoistuneita siihen, mitä he ensimmäiset levittäytyivät. 而是 tämä tutkimus osoittaa, että varhaiset ihmiset olivat monipuolisempia.
Ensimmäinen homosapiens-ihminen näytti voivansa elää eri ympäristöissä: savanneissa, rannikoissa, kuivilla alueilla ja myös sademetsissä. Sopeutumiskyky oli tuolloin mahtava supertehokkuutta, tiiviösti tehostanut homosapiens-ihmisen levittäytymistä.
Löytöjen ongelmat sademetsissä
Reunustamajakki ja huippututkimus vihjaavat myös, että tutkimuspaikka oli tuhoutunut jo pian tutkimuksen päättymisen jälkeen. Mining toiminta tuhosi paikan. Se oli viimeinen mahdollisuus saada data ta
Mitä muinaiset ihmiset tekevät sademetsässä?
Tämä löytö myös avaa suurempia kysymyksiä ihmisen suhteesta sademetsiin. Ihmiset voivat olla passiivivien tai aktiivivien, but vielä uudelleen haen nämä kysymyksiä.