Perhepuun oudoimmat salaisuudet

Löysin hiljattain tutkimuksen, joka räjäytti potin. Evoluutio on täydellinen käänneiden mestari. Se paljastaa, miten meidän silmämme syntyivät – ja se tarina on täysin vinksahtanut.

Noin 600 miljoonaa vuotta sitten esi-isämme oli merenpohjassa asuva pieni, madonmuotoinen olento. Se suodatti planktoneja vedestä. Ja tässä tulee shokki: tällä kaverilla oli yksi silmä keskellä päätä. Todellinen sykloppi. Ei voi tajuta.

Kahdesta silmästä yhteen – ja taas kahteen

Aiemmin tällä olenolla oli kaksi tavallista silmää, ihan kuten meillä. Sitten se asettui paikalleen. Liikkumattomuus teki kaksoissilmistä turhia. Miksi kuluttaa energiaa kahteen silmään, jos vain suodatat ruokaa?

Evoluutio pudotti turhat pois. Silmät hävisivät hiljalleen.

Valoherkkyys ei kuitenkaan kadonnut. Pään keskelle kehittyi valosoluja. Niistä muotoutui yksi toimiva silmä. Yksinäinen, keskellä päätä. Suloinen sykloppi.

Yllättävä paluu

Miljoonia vuosia yhden silmän kanssa elettyä elämä muuttui. Olento alkoi liikkua ja uida. Keskellä oleva silmä ei riittänyt metsästykseen tai navigointiin.

Evoluutio kierrätti vanhoja osia. Se rakensi niistä uudet parilliset silmät. Ne muodostavat tarkkoja kuvia. Luonto käytti romua ja loi uutta.

Tämä on hullua. Silmämme eivät kehittyneet suoraviivaisesti. Reitti oli: kaksi silmää → yksi silmä → uudet silmät vanhoista osista.

Miksi silmämme eroavat hyönteisten omista

Tämä selittää pitkään mietityttäneen arvoituksen: miksi nisäkkäiden silmät eroavat hyönteisten ja mustekalojen silmistä?

Meidän verkkokalvo on aivojen jatke. Se kehittyi sisältä ulos. Hyönteisillä ja mustekaloilla silmät lähtivät ihokudoksesta. Ulkoa sisään, eri reseptillä.

Emme näe paremmin. He näkevät mainiosti. Ero on rakennuspiirustuksissa. Ja syy on tuo outo reitti kesksilmän kautta.

Juoni kääntyy: Sykloppisilmä elää edelleen

Tässä paras osa. Se muinainen kesksilmä ei kadonnut. Se on yhä päässäsi. Nyt.

Se muuttui käpyrauhakseksi – pieneksi valoherkkäksi elimeksi aivoissa. Sen tehtävä? Melatoniinin tuotto. Se säätelee unta ja valveillaoloa.

Kun käpyrauhas aistii pimeän ja pumppaa melatoniinia, sinä käytät 600 miljoonan vuoden takaista sykloppisilmää. Unesi rytmi tulee merimadosta, joka eli ennen dinosauruskautta.

Tuntuuko yhteydeltä syvään aikaan?

Miksi tämä on iso juttu

Ei pelkkää neroutta tieteilijoille. Se auttaa ymmärtämään aivojen kehitystä ja aistijärjestelmiä. Palanen palapeliä miljardeista vuosista.

Ja nöyräksi tekevää: käpyrauhasesi nukuttaa sinut joka ilta. Se on reliikki perhepuun oudoimmasta luvusta. Muinainen sykloppi toivottelee hyvää yötä.

Mahtavaa, eikö?