Onko aivosi ennustuskone? – Miksi teemme samoja virheitä uudestaan ja uudestaan

Oletko koskaan astunut huoneeseen ja tuntenut välittömästi, että joku on vihainen sinulle, vaikka kukaan ei ole sanonut sanaakaan? Tai ehkä olet huomannut toistavasi samoja virheitä ihmissuhteissasi: "Miksi päädyn aina sellaisten ihmisten seuraan, joiden kanssa on vaikea puhua?"

Pitkään luulimme näiden olevan vain temperamenttimuuttujia tai huonoa tuuria. Tuore tutkimus kuitenkin paljastaa jotain paljon mielenkiintoisempaa: nämä kaavat on koodattu suoraan aivoihimme. Ja kaikkein hulluin osa? Sigmund Freud – psykoanalyysin isä – oli itse asiassa aivan oikeassa jo yli 130 vuotta sitten.

Aivot eivät ole kameroita, vaan ennustuskoneita

Moderni neurotiede käyttää tästä käsitettä nimeltä ennusteparadigmi.

Useimmat meistä kuvittelevat aivot kameran kaltaisiksi laitteiksi: valo osuu silmään, aivot käsittelevät kuvan ja näet maailman sellaisena kuin se on. Neurotieteilijät sanovat kuitenkin, että tämä on väärin. Aivosi ovat pikemminkin ennustuskoneita.

Aivosi eivät vain odota tietoa ulkomaailmasta, vaan ne arvaavat jatkuvasti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ne käyttävät menneitä kokemuksia luodakseen "piirustukset" todellisuudesta. Kun aistihavainnot (näkö, kuulo, tunto) täsmäävät ennusteen kanssa, kaikki tuntuu sujuvan luonnostaan. Mutta jos syntyy ristiriita – niin kutsuttu ennustevirhe – aivojen täytyy tehdä kovasti töitä selvittääkseen, mikä meni pieleen.

Freudin "projektio" vs. neurotieteen "ennusteet"

Tässä kohtaa asiat muuttuvat todella mielenkiintoisiksi. Freud puhui ilmiöstä nimeltä projektio. Se tarkoittaa, että heijastat omat piilevät tunteesi toiseen ihmiseen. Jos olet itse hieman kärttyinen, saatat astua huoneeseen ja ajatella: "Kaikki täällä näyttävät niin tuimilta!"

Tutkijat (jotka julkaisivat tulokset Entropy-lehdessä) huomasivat, että Freudin projektio on lähes identtinen neurotieteen ennustevirheen kanssa.

Kun aivoillasi on erittäin vahva ennuste (perustuen menneisyyteen), se voi vääristää tapaasi nähdä nykyhetken. Jos olet kokenut paljon hylkäyksiä, aivosi kehittävät "hylkäysennusteen". Nyt, kun ystäväsi lähettää sinulle lyhyen tekstiviestin, aivosi eivät ajattele: "Hän on varmaan kiireinen". Ne ajattelevat: "Hän on vihainen minulle!"

Aivosi eivät siis vain havainnoi todellisuutta, vaan ne muokkaavat sitä vastaamaan sitä, mitä niiden odottaa tapahtuvan.

Miksi jäädään jumiin huonoihin tapoihin?

Tämä selittää yhden ihmiskunnan käyttäytymisen suurimmista mysteereistä: Miksi toistamme samoja virheitä?

Olipa kyse huonosta tavasta, myrkyllisestä ihmissuhteesta tai jatkuvasta ahdistuksesta, aivosi rakastavat vakautta. Neurotieteen termein aivosi haluavat minimoida epävarmuuden.

Joskus aivoille on itse asiassa helpompaa pysyä väärässä ennusteessa kuin kohdata uuden, tuntemattoman tilanteen aiheuttama kaaos. Siksi ihmiset voivat jäädä jumiin jäykkiin mielikuvamalleihin. Jos aivosi ovat päättäneet, että "maailma on pelottava paikka", ne etsivät aktiivisesti todisteita tätä väitettä tukemaan – vaikka kaikki ympärillä menisi kuinka hyvin!

Bloggaajan huomio: Mieli on silmukka

Henkilökohtaisesti pidän tätä käsitteenä täysin kiehtovana. Se yhdistää psykologian (miten me tunnemme) ja neurotieteen (miten neuronit laukovat sähköisiä impulsseja) toisiinsa.

Se tarkoittaa, että "persoonallisuutemme" on periaatteessa kokoelma erittäin hyvin harjoiteltuja ennustemalleja. Hyvä uutinen? Koska nämä mallit rakentuvat kokemusten varaan, ne voidaan päivittää! Voimme "uudelleenkouluttaa" ennustuskoneitamme uusien kokemusten, terapian ja mindfulness-harjoitusten avulla. Voimme opettaa aivoillemme, ettei maailma olekaan niin ennustettava (tai pelottava) kuin ne luulivat.

Joten, ensi kerralla, kun tunnet "lukevasi jonkun ajatuksia", muista: aivosi tekevät vain erittäin sivistyneen arvauksen!