Miksi fysiikka välittää veresi virtauksesta: Tieteilijöiden villi löydö

Löytö, joka pakottaa miettimään uudelleen koko maailmankaikkeutta

Kuvittele, että silmiesi räpyttäminen, ruoan sulattaminen tai ajatuksesi synty riippuvat täsmällisestä kosmisesta säätelystä. Queen Maryn yliopiston Lontoossa tutkijat väittävät juuri tätä – mutta asia on vieläkin tarkempi kuin kukaan arvasi.

Heidän mukaansa maailmankaikkeuden perusvakiot osuvat uskomattoman kapealle raidalle. Siellä nesteet virtaavat juuri niin, kuin elämän pitää. Muutama prosentti poikkeama, ja vesi, veri tai solujen nesteet muuttuvat täysin tunnistamattomiksi. Elämä pysähtyisi.

Nesteiden virtaus on elämän salaisuus

Harva miettii asiaa, mutta elämä ei onnistu ilman tarkkaa nesteiden liikettä. Solut tarvitsevat ravinteita virtaamaan sisään. Proteiinit taittuvat ja avautuvat oikein. Molekyylit tanssivat vesimaisessa ympäristössä.

Kaikki tämä lepää viskositeettiin eli nesteen "paksuuteen". Tutkijat huomasivat, että maailmankaikkeus pitää viskositeetin tiukasti kohdallaan. Jos vesi muuttuisi tervamaiseksi, veri ei kiertäisi. Solut tukkeutuisivat. Kaikki lakkaisi.

Ja jännin juttu: pienikin muutos perusvakioissa – kuten elektronin varauksessa tai Planckin vakiossa – sotkee viskositeetin. Tähdet ja galaksit ovat vasta alkua. Elämä katoaa.

Maailmankaikkeuden kapea elämänalle sopiva rako

Fysiikka on filosofista. Perusvakiot vaikuttavat liian täydellisiltä. Vähäkin muutos vahvassa ydinvoimassa estää tähtien syntymän. Painovoiman säätö hajottaa planeetat. Kuin radiokanava, jossa elämä soi vain yhdellä taajuudella.

Tämä tutkimus tuo uuden tason. Aiemmin pohdittiin tähtiä ja alkuaineita. Nyt kysytään: toimivatko nesteet eliöissä? Se on lisäehto jo valmiiksi tiukalle systeemiin. Kuten resepti, jossa uunin lämpö ei riitä – ilmanpainekin täytyy olla tarkka.

Tutkijat arvelevat, että vakioita ohjaa luonnon mieltymys vakauteen. Kerroksia säätöä, ikään kuin evoluutiossa. Spekulatiivista vielä.

Tutkimus kiihtyy vauhtia

Vuoden 2023 löydön jälkeen muutkin hyppäsivät mukaan. Nyt kaivetaan viskositeetin, diffuusion ja nesteiden yhteyttä vakioihin. Jotkut tutkivat solujen molekyylimöykyitä – ne asettavat omia rajojaan vakioille.

Toiset etsivät syvempiä lakeja viskositeetin takaa. Analyysit vuodelta 2023 viittaavat, että se noudattaa universaaleja rajoja, ei ole vain labramittaus.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Ei vielä tiedetä. Teoriaa vasta. Mutta se muuttaa isoa kysymystä: miksi vakioilla on nämä arvot?

Ei enää vain tähtiä tai alkuaineita. Nyt myös: miten nesteet sopivat fysiikan suureen kuvaan? Galaksien lait ja solujen biologia linkittyvät. Se on aika siistiä.