Miksi meillä on juuri sellainen luonne kuin meillä on? Tiede on nyt antamassa vastauksia

Olen aina pohtinut, miksi me ihmiset olemme niin erilaisia. Miksi mun veli on aina niin rennolla tuulella, kun mä itse stressaan koko ajan? Miksi paras kaverini intoaa joka bileistä, kun mä lasken mielessäni sekunteja siihen hetkeen, kun pääsen vihdoin kotiin ja rauhaan?

No, nyt tiede saattaa olla löytämässä vastauksia — ja ne piileskelevät DNA:ssamme.

Mitä tutkijat oivalsivat?

Michiganin osavaltionyliopiston psykologi Ted Schwaba johti tutkimusryhmää, joka julkaisi todella kiehtovan tutkimuksen Nature-lehdessä. He analysoivat DNA-näytteitä lähes viidestäkymmenestä eri kansainvälisestä ryhmästä ja etsivät geneettisiä variaatioita, jotka saattavat vaikuttaa persoonallisuuden piirteisiin.

Ja tässä kohtaa tulee mielenkiintoista: he löysivät 1 260 geneettistä varianttia, jotka yhdistyivät persoonallisuuteen — ja näistä 824 ei ollut tunnistettu koskaan aiemmin. Se on valtava edistysaskel!

Tutkijat keskittyivät niin sanottuihin Big Five -persoonallisuuspiirteisiin:

• Ekstroversio — kuinka sosiaalinen ja energinen olet
• Sovinnollisuus — kuinka luotat ja teet yhteistyötä muiden kanssa
• Omantunnonlujuus — kuinka järjestelmällinen ja vastuullinen olet
• Neuroottisuus — kuinka altis ahdistukselle tai tunne-elämän epävakaudelle olet
• Avoimuus — kuinka utelias ja mielikuvitusrikas olet

Tunnet varmaan sen tyypin, joka on aina myöhässä, kadottaa avaimensa jatkuvasti ja ei pysy uudenvuodenlupauksissaan mistään hinnasta? Siinä on matala omantunnonlujuus. Entä se kaveri, joka kukoistaa keskellä kaaosta, heittää aina villejä ideoita ja haluaa kokeilla jokaista uutta ravintolaa? Todennäköisesti korkea avoimuus. Ja se kollega, joka tuntuu olevan aina rauhallinen kuin zen-mestari kriisitilanteissakin? Luultavasti matala neuroottisuus.

Se osuus, joka yllätti mut

Tässä on se juttu, joka oikeasti hämmästytti: nämä persoonallisuuteen vaikuttavat geenit eivät näytä välittävän kulttuurista tai maantieteestä. Geenimuunnos, joka yhdistyi ekstroversioon eläkeläisellä Ohiossa, ennusti ekstroversiota myös nuorilla aikuisilla Alankomaissa.

Se on merkittävää, kun pysähtyy ajattelemaan. Persoonallisuutemme vaihtelevat valtavasti eri kulttuurien ja kasvatusolosuhteiden välillä — mutta niiden alla oleva geneettinen rakenne? Ilmeisesti hämmästyttävän yhdenmukainen.

Mutta tässä tulee oleellinen juttu

Ennen kuin alat ajatella "no, olen siis kai ohjelmoitu ahdistuneeksi ja epäjärjestelmälliseksi, en voi tehdä asialle mitään" — tiede ei väitä niin.

Yksittäinen geeni ei muokkaa persoonallisuuttasi. Nämä ovat tuhansia pieniä geneettisiä variantteja, joista jokaisella on pieni vaikutus, ja ne toimivat yhdessä ympäristösi, kokemustesi ja valintojesi kanssa. Kuten Schwaba asian muotoili: genetiikka ei ole kohtalo. Jotkut ihmiset poikkeavat siitä, mihin heidän geneettinen profiilinsa voisi "ennustaa" heitä.

Mutta tutkimus osoitti myös joitakin kiinnostavia yhteyksiä. Ihmisillä, joiden geneettinen profiili liittyi korkeaan omantunnonlujuuteen, oli taipumusta liikkua enemmän, käyttää vähemmän päihteitä ja vanheta terveemmin. Geenimuunnokset, jotka yhdistyivät korkeaan neuroottisuuteen tai matalaan omantunnonlujuuteen, korreloivat tiettyjen psykologisten haasteiden suuremman riskin kanssa.

Mitä kaikki tämä tarkoittaa?

Rehellisesti sanottuna koen tämän sekä lohdulliseksi että ajatuksia herättäväksi.

Se tarkoittaa, että kun äitisi sanoo sinun perineen itsepäisyytesi isältäsi, hän saattaa olla kirjaimellisesti oikeassa. Se tarkoittaa, että joillakin persoonallisuustaipumuksillamme — niillä, joista joskus syytämme itseämme — on juuret biologiassa, jota emme itse valinneet.

Mutta se tarkoittaa myös, etteivät nämä taipumukset ole luonteen puutteita. Jos aivosi ovat kytketty tunteemaan enemmän ahdistusta, se ei ole henkilökohtainen vika — se on yksinkertaisesti sinun rakenteesi. Ja mikä tärkeintä: kun tiedämme näiden varianttien olemassaolon, tiedemiehet voivat tutkia niitä, ymmärtää niitä paremmin ja ehkä joskus auttaa ihmisiä työskentelemään luonnollisten taipumustensa kanssa eikä niitä vastaan.

Lopputulos

Me vielä selvittelemme, kuinka paljon persoonallisuudestamme on luontoa ja kuinka paljon hoivaa, ja tämä tutkimus viittaa siihen, että kyse on todennäköisesti monimutkaisesta yhdistelmästä. Geenisi eivät kirjoita tarinaasi — ne vain antavat sinulle joitakin mielenkiintoisia lähtökohtia.

Joten ehkä ensi kerralla kun huomaat olevasi liian neuroottinen, liian introvertti tai liian hajamielinen — muista, että DNA:llasi oli asiasta jotain sanottavaa. Ja se on ok.

Me kaikki tehdään parhaamme persoonallisuudella, jonka olemme perineet. Tiede alkaa auttaa meitä ymmärtämään sitä paremmin.