Maan alla piilee jotain hämmästyttävää

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä tapahtuu nenäsi alla? Ei, en tarkoita sitä, mitä tapahtui viime perjantaina. Puhun literally maan alla. Siellä, muutaman sentin kivennäismaassa, on kokonainen universumi, josta suurin osa meistä ei tiedä yhtään mitään.

Kannattaa istua alas, sillä tutkijat ovat kaivaneet esiin asioita, jotka saattavat muuttaa käsityksemme elämästä — ja ehkä tietoisuudestakin.

Verkosto, jonka mittakaava menee överiksi

Tässä numero: tutkijat arvioivat, että maaperässä on yli 621 biljoonaa mailia arbuskelimykorrysääverkostoja. Biljoonaa. Kirjoitetaan se vielä: 621 000 000 000 000.

Pluto pyörii reilun 3,6 miljardin mailin päässä Auringosta. Jos lasket tuon sieniverkoston yhtenäiseksi jonoksi, se ulottuisi Auringosta Plutoon ja takaisin noin 86 000 kertaa. Tämä ei ole enää edes numero, se on... jotain muuta.

Nuo sienet eivät ole vahingossa niin valtavia. Ne ovat olleet olemassa noin 475 miljoonaa vuotta — kauan ennen kuin dinosaurukset edes keksittiin. Ne ovat kehittäneet läheiset suhteet kasvien kanssa: sienet keräävät maasta ravinteita ja vettä, ja vaihtavat niitä kasvien tuottamiin sokereihin. Luonnon vanhin ja menestyksekkäin liikesuhde, jonka todellista laajuutta emme ymmärtäneet ennen nykytutkimusta.

Mutta tässä tulee se outo juttu

Tuoreessa tutkimuksessa käytettiin puuta syövää sienilajia nimeltä Phanerochaete velutina. Tulokset olivat, sanotaan näin, odottamattomia.

Tutkijat asettivat sieniä puupalikoihin eri kuvioihin — ympyröihin ja risteihin — ja seurasivat niiden käyttäytymistä kuukausien ajan. Olisi voinut kuvitella sienirihmastojen leviävän kaikkiin suuntiin satunnaisesti.

Niin ei käynyt.

Ympyräkuviossa sieni vältti yhteyksiä keskelle ja työnsi rihmastonsa ulospäin kohti reunoja. Ristikuviossa vahvimmat yhteydet muodostuivat ulkoreunojen välille. Molemmissa tapauksissa sieniverkosto vaikutti "tietävän", missä ravintoa saattaisi olla, ja sijoittui sen mukaan.

Yksi tutkija kutsui tätä käytöstä "erittäin älykkääksi". Ja hei, onhan se. Puhumme siis aivottomasta eliöstä, joka tekee päätöksiä, jotka näyttävät hälyttävästi suunnittelulta.

Entä limasienet?

Limasienet — nuo inhoittavan näköiset möykyt, joita voi löytää lahonneista puista — pystyvät ilmeisesti ratkaisemaan labyrintteja, laskemaan matemaattisia ongelmia ja tekemään päätöksiä. Ne eivät edes ole oikeita sieniä (taksonomisesti ne ovat protisteja), mutta niiden kyvyt pakottavat tutkijat kyseenalaistamaan koko älykkyyden käsitteen.

Yhtäkkiä tuntuu, että meidän pitäisi suojella nurmikolla kököttävää limamöykkyä.

Tietoisuuskysymys

Tässä astumme filosofiselle tasolle. Tutkija Arthur Reber on esittänyt hypoteesin, jonka mukaan tietoisuus ei ole ominaisuus, joka ilmestyy yhtäkkiä monimutkaisissa aivoissa — se on elämän perusominaisuus.

Jos elämä ja tietoinen tajunnallisuus ovat pohjimmiltaan sama asia (hänen sanoin, mutta jeps), niin jokainen solu tuossa 621 biljoonan mailin verkostossa olisi jollain tasolla tietoinen.

En väitä osaavani vastata tähän. Tämä on yksi niistä kysymyksistä, jotka saavat aivot hurisemaan sopivasti. Onko sienillä kokemuksia kasvaessaan? Onko maan alla jonkinlaista alkukantaista tietoisuutta? Tutkijat eivät ole yksimielisiä, ja ehkä emme osaa kysyä oikeita kysymyksiä vielä.

Miksi meidän pitäisi välittää?

Tämä koskettaa meitä kaikkia: sieniverkostot eivät ole vain tieteellinen kuriositeetti — ne ovat välttämättömiä maapallon elämälle. Ilman niitä ekosysteemit romahtaisivat, kasvit kärsisivät ravinnepulasta, ja koko elämän verkosto alkaisi purkautua.

Näitä verkostoja uhkaavat myös ihmisen toimet: hakkuut, kaupungistuminen, tehoviljely. Onneksi alkaa olla tahoja, jotka pyrkivät suojelemaan niitä — esimerkiksi Spun-järjestö pyrkii turvaamaan nämä maanalaiset ekosysteemit ja selvittämään, miten ne voisivat auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

En tiedä sinusta, mutta olen kulkenut metsissä ja pelloilla koko elämäni ajattelematta, mitä pinnan alla tapahtuu. Nyt en voi olla kuvittelematta tuota valtavaa, yhteenkietoutunutta verkostoa jalkojeni alla — hiljaa mahdollistamassa elämää yllä ja mahdollisesti kokemassa omia asioitaan, joita vasta aletaan ymmärtää.

Kun seuraavan kerran astut ulos, muista: et kävele vain maan päällä. Kävelet planeetan laajimman viestintäverkon päällä. Ja olemme vasta aloittamassa sen ymmärtämistä.