Tiesitkö, että sinussa on jotain, mitä tiede ei osaa selittää?

Ota nyt tämä selvästi.

Berkeleyn yliopiston tutkijat tekivät äskettäin löydön, joka kuulostaa suoraan tieteiskirjallisuudesta. He huomasivat, että noin prosentti ihmisen DNA:sta – siis suunnilleen sama määrä kuin useimmilla ihmisillä on neandertalieilta – on peräisin täysin tuntemattomasta, nimeämättömästä lajista. Puhumme muinaisesta sukulaisesta, joka jätti jälkensä ihmiskuntaan niin kauan sitten, ettei meillä ole aavistustakaan, keitä he olivat.

Mistä oikein on kyse?

Kuvittele asia näin: tiedät varmaan ne sukututkimustestit, jotka kertovat prosenttiosuuksia esimerkiksi suomalaisuudesta tai viikinkitaustasta. Tutkijat tekevät käytännössä samaa, mutta eivät etsi kansallisuuksia tai alueita. Sen sijaan he kaivautuvat muinaisten ihmislajien perimään – niihin homoliineihin, jotka tallustivat maapallolla satojatuhansia vuosia sitten.

Ja nyt tulee se erikoinen osuus. Kun tutkijat Yulin Zhang ja Arjun Biddanda tutkivat nykyihmisen genomien tarkemmin, he löysivät jälkiä DNA:sta, joka oli ehdottomasti muinaista ja ehdottomasti ei neandertalien tai denisovanilaisten (nuo kaksi tunnettua muinaista ihmislajia). Se oli... jotain muuta. Jotain, mitä emme pysty tunnistamaan.

Siitä nimi: "aave-DNA."

Miten meillä on tuntematonta perimää?

Osoittautuu, että esi-isämme eivät olleetkaan sellaisia erakkoja, joiksi ehkä kuvittelimme. Varhaiset nykyihmiset olivat liikkeellä. He sekoittuivat muihin homoliineihin, jotka elivät heidän rinnallaan – joskus nämä lajit lopulta sulautuivat geeniemme joukkoon, joskus ne kuolivat sukupuuttoon muista syistä.

Hankala juttu on se, että tämä aave-DNA ulottuu vielä pidemmälle kuin nuo tunnetut neandertali- ja denisovanitapaamiset. Tutkijoiden arvioiden mukaan tämä mysteerilaji eli noin miljoona vuotta sitten, mikä on aika hurja ajatus.

Mutta tässä se todella älytön juttu

Tämä aave-DNA ei ole vain yhdessä populaatiossa. Tutkijat havaitsivat, että tämä introgressiotapahtuma – näppärä termi geenvaihdolle lajien välillä – vaikutti KAIKKIIN nykyihmisen populaatioihin, ei vain afrikkalaisiin, eurooppalaisiin tai aasialaisiin.

"Löydämme todisteita vähintään yhdestä aave-introgressiosta, joka edeltää Afrikan ulkopuolista levittäytymistä ja on antanut perimää kaikille nykyisille populaatioille," tutkijat kirjoittivat tutkimuksessaan.

Eli se tarkoittaa, että sinunkin esiäitisi tapasi tämän mysteerilajin jäsenen, ja jotenkin tuo DNA on kopioitunut uskollisesti läpi lukemattomien sukupolvien aina sinuun asti.

Keitä nämä olivat?

Rehellisesti sanottuna tutkijoilla on arvauksia mutta ei varmoja vastauksia. He epäilevät, että kyseessä saattaa olla Homo erectus tai Homo heidelbergensis, mutta eivät ole varmoja. Nämä voivat olla lajeja, joista ei ole fossiilisia löytöjä ollenkaan, tai ehkä niiden geneettinen jälki on vain liian haalistunut tunnistettavaksi.

Ja tässä vielä yksi juttu – denisovanilaisten DNA:n sisällä (erityisesti valtameren alueen väestöissä) tutkijat ovat löytäneet jälkiä vieläkin useammista tunnistamattomista sukulinjoista. Näyttää siltä, että sukupuumme ei vain haaroittunut – se oli käytännössä kokonainen metsä.

Miksi sinun pitäisi välittää?

Tämä on mielestäni yksi niistä löydöksistä, jotka saavat sinut näkemään itsesi toisessa valossa. Et vain kanna geenejä vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi. Kanna geenejä neanderthaleilta, denisovanilaisilta ja ilmeisesti vähintään yhdeltä mysteeriseltä muinaiselta lajilta, jota emme ole edes nimenneet.

Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, miten nämä aavegeenit ovat ehkä auttaneet meitä selviytymään ja kehittymään. Jotkut niistä näyttävät vaikuttavan immuunijärjestelmäämme ja aineenvaihduntaamme. Toisin sanoen nämä muinaiset kohtaamiset saattavat olla osa syytä siihen, että olet elossa tänään.

Aika hurja ajatella, eikö? Joka kerta kun pyyhkäiset sormea puhelimesi näytöllä tai solmit kengännauhojasi, voit kiittää (tai syyttää) miljoonan vuoden takaista aave-sukulaisen osuutta tuosta kyvystä.

Tarvitsemme luultavasti paljon lisää muinaisten DNA-näytteitä – erityisesti Afrikasta ja Aasiasta – ennen kuin voimme viimein antaa nimen tälle mysteeriselle esi-isälle. Mutta siihen asti voimme kaikki nauttia siitä, että olemme käveleviä, hengittäviä evoluutiohistorian mosaiikkeja.

Kuka olisi uskonut, että olla ihminen tarkoittaa kantaa niin montaa salaisuutta solujemme sisällä?