Käärme, joka ei vain luiska – tutkijat löysivät uuden tavan liikkua

Me kaikki tiedämme, miltä käärmeen liike näyttää. Se on se tuttu, rytmikäs sivusuuntainen aaltoilu, jota kutsumme luiskaismiseksi. Se on tehokasta, ikonista ja toimii useimmille lajeille täydellisesti.

Mutta jos olet pieni kauluskäärme Kaakkois-Aasiassa, pelkkä luiskaistelu ei välttämättä riitä, kun nälkäinen saalistaja on hengittämässä niskassa.

Tiedemiehet ovat hiljattain tutkineet näiden pienten otusten liikkumista, ja he löysivät jotain täysin käsittämätöntä: nämä käärmeet voivat itse asiassa pyöriä ympäri maata. Ja tässä on se jännittävin osa: ne liikkuvat noin neljä kertaa nopeammin pyörimällä kuin luiskaisemalla!

Ongelma: Eläimellä ei ole akselia

Saatat ajatella: "Jep, ne pyörivät kuin puunrunko. Mitä siinä on erikoista?"

Tässä onkin se suurin haaste: pyöriminen on elävälle olennolle todella vaikeaa. Mieti vaikkapa auton rengasta. Rengas pyörii kiinteän akselin ympäri, mikä pitää auton tasaisena, vaikka rengas pyöriikin.

Eläimillä ei ole akselia. Ne ovat vain yksi yhtenäinen lihas- ja luurangan muodostama putki. Yleensä, jos eläin alkaa pyöriä, koko sen vartalo pyörii mukana – myös pää. Kuvittele, että yrittäisit juosta kisarata, mutta silmäsi pyörivät ympyrää jokaisella askeleella. Tuloksena olisi huimausta, kompasteluja ja todennäköisesti suora törmäys pensaikkoon.

Miten ne välttävät huimauksen?

Miten nämä pienet käärmeet välttävät siis pyörimisen aiheuttaman huimauksen? Tutkijat käyttivät useasta kulmasta kuvattua videota nähdäkseen käärmeen salaisen tekniikan, ja tulokset ovat hämmästyttäviä.

Käärmeet ovat kehittäneet uskomattoman tarkalla koordinaatiolla toimivan liikkeen. Samalla kun vartalon takaosa pyörii vauhdikkaasti liikkeen tuottamiseksi, käärmeen pää pysyy hämmästyttävän vakaana. Pää pysyy suorassa ja tasaisella korkeudella maanpinnasta – aivan kuin se olisi kiinnitetty vakaimeen (gimbal).

Tämä onnistuu rytmisen "venytyksen" avulla. Käärme pyörähtää vuorotellen toiselle kyljelleen, heittää vartalonsa osan alaspäin saadakseen työntövoimaa ja vaihtaa sitten puolta. Se on kuin monimutkainen, nopea tanssi, jossa "moottori" (vartalo) huutaa täysillä, mutta "ohjaamo" (pää) pysyy täysin vakaana.

Miksi tämä on tärkeää?

Kyse ei ole vain hienosta temppuusta. Tämä on evoluution insinööritaidon mestarnäyte.

Nämä käärmeet ovat löytäneet tavan jakaa kehonsa kahteen eri toiminnalliseen vyöhykkeeseen: voiman tuottamiseen ja navigointiin. Kaikki tämä tapahtuu ilman yhtäkään mekaanista niveltä, jotka erottaisivat ne toisistaan. Se on nerokas tapa voittaa fyysiset rajoitteet, joita pitkä ja joustava putki muuten kohtaisi.

Seuraavan kerran, kun näet käärmeen, älä ajattele sitä vain pitkänä nuudelinomaisena otuksena. Muista kauluskäärme. Ne eivät ole vain nuudeleita; ne ovat korkeanopeuksisia, akrobaattisia ja pyöriviä pieniä neroja.