Se salaperäinen hurina, jota kukaan muu ei kuule

Oletko sinäkin joskus kuullut jotain, mitä kukaan muu ympärilläsi ei tunnu huomaavan? Matalaa, jatkuvaa surinaa, joka tulee tuntemattomasta suunnasta ja ei lakkaa millään?

Et ole yksin.

Yli 50 vuoden ajan ihmiset ympäri maailmaa ovat kuvanneet täsmälleen samaa ilmiötä. Jokin pitää heitä hereillä öisin, kun ympäristö on hiljainen. Kyse ei ole muutamasta satunnaisesta valituksesta – tapauksia on dokumentoitu satoja. Jotkut ovat vieneet asian lehtiin asti ja vaatineet selitystä.

Kaikki alkoi Bristolista

Koko tarina sai alkunsa 1970-luvun alun Britanniasta. Bristolin asukkaat alkoivat valittaa oudosta, matalataajuisesta äänestä, joka piti heitä unettomina. Spekulaatiot lensivät: tehtaita, sähkölinjoja, salaisia valtion kokeita, ja tietysti myös UFOja.

Mutta kiinnostavampaa on se, mitä tapahtui myöhemmin. Vuosien saatossa sama hurina levisi muihin Britannian rannikkokaupunkeihin. Sitten Lontooseen. Vuosikymmenten päästä samankaltaisia tapauksia alkoi ilmaantua New Mexicossa ja Indianassa. Nykyään ilmiötä seurataan niin aktiivisesti, että siitä on jopa oma World Hum Database -tietokanta.

Mitä siis oikeasti tapahtuu?

Tutkijat ryhtyivät töihin

Saksalais-norjalainen tutkimusryhmä päätti testata hurinaa kuulevia ihmisiä. He kokosivat 28 henkilöä, jotka väittivät kuulevansa ilmiön, ja mittasivat heidän kuuloaan.

Tulos yllätti: vain kahdella 28:sta oli poikkeuksellisen hyvä matalataajuinen kuulo. Tämä romahduttaa yhden suosituimmista teorioista – ettei kyse ole superherkistä korvista, jotka havaitsevat jonkin ulkoisen mysteeriäänen.

Tutkijat tarkistivat myös niin sanotut otoakustiset emissiot eli äänet, joita sisäkorva itse tuottaa. Jotkut ihmiset voivat kuulla oman korvansa "surisevan". Sekään ei selittänyt ilmiötä.

Jäljelle jäi yksi vaihtoehto.

Vastaus piilee korvassa – kirjaimellisesti

PLOS One -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan todennäköisin selitys on matalataajuinen tinnitusta. Tinnituksella tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen kuulee ääniä, joita ei todellisuudessa ole ympäristössä. Useimmat yhdistävät sen korvien soimiseen, mutta kuulojärjestelmä voi tuottaa myös matalia taajuuksia – eikä kaikki kokee sitä samalla tavalla.

Mielenkiintoinen yksityskohta: emme oikeastaan ymmärrä täysin, miten ihmisen korva käsittelee erittäin matalia taajuuksia. Suurin osa kuututkimuksesta keskittyy puheeseen ja arkipäivän ääniin. Matala pää? Se on yhä osittain mysteeri.

Onko hurina siis totta vai ei?

Tämä kysymys on vetänyt minut jonkin verran filosofisille vesille. Tutkijat eivät väitä, etteikö ulkoista huminaa voisi olla olemassa. He sanovat vain, että valtaosalla ihmisistä syy löytyy todennäköisemmin omasta kuulojärjestelmästä.

Mutta tässä piilee jotain todella kiehtovaa: vaikka hurina olisi osittain tai jopa pääasiassa sisäinen ilmiö, se ei tee kokemuksesta yhtään vähemmän todellista niille, jotka sitä kuulevat. Tinnitusta ei ole "keksitty" – se on aito fysiologinen tila, joka voi vakavasti heikentää elämänlaatua.

Ja rehellisesti sanottuna: on jotain runollista ajatuksessa, että maapallo itse saattaa soida taajuuksilla, joita ihmiskorva ei alun perin ole suunniteltu havaitsemaan, ja että joillakin meistä on kuulojärjestelmä, joka kykenee havaitsemaan... jotain. Onko tuo jotain ulkoisia värähtelyjä, korvan virhetoimintaa vai näiden yhdistelmä – se jää nähtäväksi.

Oletko sinä koskaan kokenut jotain vastaavaa? Kertokaa ihmeessä kommenteissa – olisi mielenkiintoista kuulla.