Aivot eivät ehkä olekaan yksi elin – vaan kaksi, jotka ovat kasvaneet yhteen

Ota nyt iisisti.

Se aivo, joka sinulla on kallon sisällä – se, jota parhaillaan käytät lukemaan tätä tekstiä – saattaa todellisuudessa koostua kahdesta täysin erillisestä elimestä. Ne vain sattuivat fuusioitumaan jossain vaiheessa evoluutiota.

Joo, olen itsekin yllättynyt.

Siis kaksi aivoa? Ihan oikeasti?

Kuvittele asia näin. Tähän asti tutkijat ovat olettaneet, että koko aivo kehittyy yhdestä alkuperäisestä solurykelmästä. Kaikki osaset tulivat samasta ohjeistuksesta, samasta laatikosta.

Mutta nyt tulee se jännittävä osuus: uusi tutkimus viittaa siihen, että ohjeistukset olivat erilaiset.

Aivojen etuosa – se, joka huolehtii kielestä, matematiikasta, abstraktista ajattelusta ja siitä 2 aamuyöllä tehtävästä henkisestä harharetkestä, jossa pohdit elämän tarkoitusta – kehittyy yhdestä soluryhmästä. Takaraivo eli aivorunko tulee puolestaan aivan eri lähteestä.

Ne eivät ole edes samaa kehityslinjaa.

Miksi tällä on väliä? (Muutenkin kuin että on siistiä)

Tässä kohtaa asiat alkavat oikeasti kiinnostaa. Tutkijat ovat tuskastuneet vuosikymmenten ajan yrittäessään kasvattaa tietynlaisia aivosoluja laboratorioissa. Sellaisia, jotka elävät takaraivossa – osassa, joka ohjaa hengitystä, sykettä ja kaikkea sitä, mitä ei tarvitse tietoisesti ajatella.

Ongelma on ollut luultavasti se, että tutkijat ovat yrittäneet taivutella yhtä solutyyppiä käyttäytymään toisen lailla. Se on vähän kuin pyytäisi kissaa uimaan kalan lailla. Teknisesti ottaen nisäkäs, mutta ei onnistu.

Tämä löydös antaa tutkijoille uuden kartanon. "Aa, SEN vuoksi se ei toiminut – näitä soluja ei voi muuttaa toisikseen! Ne täytyy kasvattaa oikeasta lähtökohdasta."

Tämä voi mullistaa vakavien sairauksien tutkimuksen

Tämä kohta osui kovaa. Sellaiset sairaudet kuin selkärangan lihasatrofia (SMA) ja ALS vaikuttavat takaraivoon, ja niitä on ollut äärimmäisen vaikea tutkia – juuri siksi, että tutkijat eivät ole pystyneet kasvattamaan näitä soluja luotettavasti.

SMA on johtava lasten kuolinsyy alle vuoden ikäisillä lapsilla. ALS:stä useimmat meistä tietävät ainakin yhden ihmisen, jota tauti on koskettanut. Nämä eivät ole abstrakteja tieteellisiä ongelmia – ne ovat oikeita tauteja, jotka vaikuttavat oikeisiin perheisiin.

Nyt kun tutkijat ymmärtävät, että aivot kehittyivät kahdesta eri järjestelmästä, he voivat mahdollisesti kasvattaa näitä tiettyjä hermosoluja ja tutkia tarkasti, mitä näissä sairauksissa menee pieleen. Se voi avata ovia hoitoihin, jotka eivät ennen olleet mahdollisia.

Kaksi sataa miljoonaa vuotta historiaa kopassasi

Tässä kohtaa saataakin tulla sellainen olo, että on samalla pieni ja ällistyttävä. Tämä kaksiosainen rakenne on todennäköisesti kehittynyt satojen miljoonien vuosien aikana. Yksi järjestelmä hoitaa vanhaa, hengissäpysymiseen liittyvää peruskamaa. Toinen käsittelee uudempaa, nimenomaan ihmiselle ominaista touhua.

Meillä on siis pääkopan sisällä mahdollisesti kaksi muinaista hermostoa sullottuna yhteen, ja ne toimivat riittävän hyvin että voimme rakentaa sivilisaatioita, luoda taidetta ja ihmetellä omaa olemassaoloaan.

Se on tavallaan melkoinen ihme, kun oikeasti ajattelee.

Tutkijat itse tiivistivät asian selkeästi: aivojen etu- ja takaosa kehittyvät täysin erilaisista esisoluista. Siinä se. Perustavanlaatuinen muutos siinä, miten ymmärrämme ihmisbiologiaa.

En tiedä sinusta, mutta itse katson omaa päätäni nyt vähän eri tavalla. Kaksi aivoa yhden hinnalla – evoluution parhaimmistoa.