Kun solut tekevät kaksoiskappaleita itsestään
Kuvittele, että kopiokoneesi sotkeutuu. Se tulostaa paperin, mutta sen sijaan että laittaisi kopiot eri kansioihin, se sulloo ne kaikki samaan. Tuloksena on sekasotku.
Sama ilmiö voi tapahtua soluissasi. Prosessi on nimeltään solunjakautuminen, ja se tapahtuu kehossasi jatkuvasti. Jokainen solu kopioi DNA:nsa ja jakautuu kahdeksi uudeksi soluksi. Yleensä homma sujuu, mutta joskus jotain menee pieleen.
Kun jako ei onnistu loppuun asti
Joskus solu onnistuu kopioimaan DNA:nsa, mutta ei jakaudu kahdeksi. Tuloksena on yksi solu, jossa on kaksinkertainen määrä perimää. Tätä kutsutaan koko genomin kahdentumiseksi.
Se kuulostaa ehkä vahvistukselta, mutta todellisuudessa se sotkee solun toimintaa. Kaksois-DNA-solut voivat hidastua, sammua tai pahimmillaan muuttua syöpäsoluiksi.
Kaksi tapaa epäonnistua
Tutkijat havaitsivat, että tällaisia kaksoissoluja syntyy ainakin kahdella tavalla.
Ensimmäisessä tapauksessa solu on jo melkein jakautunut kahdeksi, kun se viime hetkellä perääntyy. Kaikki DNA jää yhteen soluun. Toisessa tapauksessa solu luovuttaa jo aikaisemmin, ennen kuin kromosomit ovat edes järjestäytyneet jakautumista varten.
Nämä kaksi virhettä kuulostavat samalta, mutta ne eivät ole.
Kromosomien järjestys ratkaisee
Hokkaidon yliopiston tutkijat seurasivat soluja mikroskoopeilla pitkään. He huomasivat selvän eron.
Kun solu epäonnistui vasta viime hetkellä, kromosomit pysyivät melko tasaisina. Solu selvisi todennäköisemmin hengissä.
Kun solu luovutti kesken kaiken, kromosomit jäivät sekaisin. Solu sai epätasapainoisen genomin, joka usein johti sen kuolemaan.
Kokeissa, joissa kromosomeja autettiin järjestäytymään paremmin, myös nämä solut selvisivät paremmin. Järjestys siis ratkaisi.
Mitä tämä tarkoittaa syövän kannalta
Koko genomin kahdentumista nähdään usein syöpäsoluissa. Jotkut hoidot voivat jopa vahingossa edistää sitä.
Jos tiedetään, mitkä kaksoissolut selviävät ja mitkä eivät, hoitoja voidaan ehkä suunnata tarkemmin. Tavoitteena olisi estää vaarallisten solujen selviytyminen.
Oikea kysymys muuttaa kaiken
Tutkimus osoittaa, että ei riitä, että tiedetään virheen tapahtuneen. On tärkeää ymmärtää, miten se tapahtui.
Tämäntyyppinen tieto voi auttaa kehittämään hoitoja, jotka kohdistuvat juuri niihin soluihin, jotka muuten selviäisivät ja aiheuttaisivat ongelmia myöhemmin.