Väärännysmoottorin unelma on yhä kaukana

Star Trekissä Enterprise hyppää valonnopeutta nopeammin hetkessä. Fysiikan tutkijat ovat pohtineet samaa ongelmaa vuosikymmeniä. Tavallinen raketti ei pääsisi tähtien luo koskaan, sillä matka veisi tuhansia vuosia. Siksi tarvitaan jotain uutta.

Vanha este pysyy paikallaan

Väärännysajatus ei ole täysin kielletty. Vuonna 1994 Miguel Alcubierre esitti mallin, joka sopii yleiseen suhteellisuusteoriaan. Hänen ideansa oli kääriä avaruus aluksen ympärille. Avaruuden kaarevuus kasvaisi perässä ja pienenisi edessä. Näin alus voisi liikkua valoa nopeammin ilman, että se rikkoo suhteellisuusteoriaa.

Ongelma on silti sama. Mallin mukaan tarvitaan negatiivista energiaa. Se on jotain, jota emme tunne käytännössä lainkaan. Määrä olisi valtava – Jupiterin kokoinen möhkäle pelkää energiaa, jotta 100 metrin kupla voisi liikkua. Se ei ole pieni haaste. Se on asia, jonka olemassaolosta emme ole varmoja.

Vuosikymmeniä tämä on ollut syy, miksi useimmat tutkijat ovat sanoneet: hauska ajatus, mutta käytännössä mahdoton.

Uusi tapa katsoa asiaa

Vuonna 2021 Alexey Bobrick ja Gianni Martire julkaisivat artikkelin, joka sai monet kiinnostumaan. He kysyivät, onko ajatus ollut väärä. Jos emme katso alusta, vaan kuplaa itseään, niin ehkä hitaamman valonnopeuden kuplat voisivat käyttää tavallista, positiivista energiaa. Se muutti monen käsitystä.

Tutkijayhteisö otti asian vakavasti. Se oli todellista edistystä.

Todellisuus puuttuu peliin

Seuraavat vuosikymmenen tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että positiivinen energia ei ratkaise kaikkea. Vuonna 2025 José Rodal havaitsi, että myös positiivisen energian mallit vaativat vielä negatiivista energiaa – vain hieman vähemmän kuin ennen. Vuonna 2026 useat ryhmät alkoivat kyseenalaistaa monia väitteitä. Eräs ryhmä kehitti työkalun, jonka avulla he löysivät matemaattisia ristiriitoja.

Lisäksi käytännön ongelmat ovat yhä ratkaisematta. Kuplan ohjaus ja pysäytys ovat asioita, joita ei ole vielä edes ehdotettu ratkaisemaan. Uusi tutkimuskin osoittaa, että kuplat voivat olla epävakaita ja romahtaa.

Onko meillä koskaan väärännysajoneuvoa?

Minun mielipiteeni on selvä. Emme saa sellaista lähivuosina. Emme ehkä koskaan.

Väärännysajatus on matemaattisesti mahdollinen, muttei praktisesti toteutettavissa. Se on kuin ikiliikkuja – kiinnostavaa, mutta todellisuus kumoaa sen.

Tutkijat etsivät silti pieniä parannuksia. Jokainen uusi julkaisu vähentää vaatimuksia. Mutta tarvittava energia on silti suurempi kuin kaikki havaittavissa oleva maailmankaikkeus, ohjausongelmat ovat ratkaisematta ja vakausongelmatkin ovat yhä avoimia.

Tutkijat eivät kuvittele asioita. He haluavat vain tietää, salliko maailmankaikkeus tällaisen matkan. Se on hyvä kysymys, mutta vastaus on yhä "ei käytännössä".

Yhteenveto

Väärännysajatus on siirtynyt "mahdoton" -tilasta "ehkä mahdollinen, mutta vaatii mahdottomia asioita" -tilaan. Se on edistystä. Mutta se on edistystä, joka vie vuosikymmeniä eikä vie meitä lähitähtiin.

Jos haluat käydä Proxima Centauri b:ssä elinaikanasi, paras vaihtoehto on edelleen tavallinen nopea raketti. Vaikka kuplat saattavat olla mahdollisia, ne ovat yhä vain ajatuksia.