Exoplaneettojen karsinta: 6000:sta suppeaan 45:een

Tiedämme jo yli 6000 eksoplaneettaa. Se on valtava määrä. Mutta mihin niistä elämä voisi todella asettua? Luku kutistuu rajusti.

Cornellin yliopiston professori Lisa Kalteneggerin johtama tiimi kävi läpi tuhansia planeettoja. He valitsivat esiin 45 kallioplaneettaa. Nämä voisivat oikeasti ylläpitää elämää. Tutkimus julkaistiin Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehdessä. Se on kuin tähtitieteellinen aarrekartta.

Kultakutri-alueen voima

Muistatko asuttavuusvyöhykkeen? Ei liian kuuma, ei liian kylmä – juuri sopiva. Tämä periaate ohjaa koko etsintää.

Kuvittele takka. Liian lähellä hiki valuu. Napapiirillä paleltuu. Välissä on mukava kohta.

Planeetoilla sama juttu. Asuttavuusvyöhyke on etäisyys tähdestä, jossa nestemäinen vesi pysyy pinnalla. Vesi on elämän perusedellytys, ainakin meidän tietojemme mukaan. Siksi nämä planeetat nousevat kärkeen.

Tutkijat hyödynsivät Euroopan avaruusjärjestön Gaia-tietoja ja NASA:n arkistoa. He etsivät kallioplaneettoja, jotka saavat tähdeltään saman verran energiaa kuin Maa Auringolta.

Läheisiä ehdokkaita

Jotkut kohteet ovat lähellä – avaruusmittakaavassa. Proxima Centauri b on lähimpänä, vain 4,24 valovuoden päässä. TRAPPIST-1-järjestelmässä useita lupaavia, 40 valovuoden etäisyydellä. Se on lyhyt matka kosmoksessa.

Listalla ovat TOI-715 b, TRAPPIST-1f, Kepler-186f ja kymmeniä muita. Jotkut ovat jo tuttuja tähtitieteilijöille. Muut ansaitsevat valokeilan.

Mielenkiintoista: monet saavat tähdeltään saman energian kuin Maa. Silti asuttavuusvyöhyke ei takaa ilmakehää. Vesi voi haihtua avaruuteen. Paljon on vielä arvoituksia.

Elämän rajat koetuksella

Tutkimus on nerokas. Osa planeetoista kiertää soikeilla radoilla. Ne liukuvat välillä lähemmäs tähteä, välillä kauemmas. Jotkut vilistävät vyöhykkeellä edestakaisin.

Näitä ratoja tutkien selviää: Tarvitseeko planeetta pysyä vyöhykkeessä koko ajan? Kestääkö elämä ilmastovaihteluita?

Valittiin myös vyöhykkeen reunoilta ehdokkaita. Sisäreuna kuumenee, ulkoreuna jäähtyy. Näin testataan elämän rajoja.

Maa, Venus ja Mars mittarina

Parasta: vertailukohtana omat naapurimme. Maa pullottaa elämää. Venus on painajainen – rautaa sulattavat helteet ja musertava paine. Mars on kylmä ja ohutilmainen, kuollut.

Tutkijat pohtivat: Planeetat, jotka saavat energiaa Venus-Mars-välin, ovat lupaavimpia. Yksinkertaista ja nerokasta. Ei arvauksia, vaan todellisuuteen pohjautuvaa.

Miksi tämä on iso juttu

Ei voida lähettää luotainta heti. Läheisimmätkin ovat valovuosien päässä. Nykytekniikalla matka kestää vuosituhansia.

Silti lista muuttaa pelin. Teleskoopit voivat kohdentua tarkasti. Uudet avaruusteleskoopit tietävät, mihin tähdätä. Etsitään ilmakehän merkkejä – kaasu seoksia, jotka vihjaavat biologiasta. Kuin osoitekirja universumille.

Viittaus Project Hail Mary -elokuvaan

Tutkijat vitsailivat Project Hail Mary -elokuvasta. Siinä Ryan Gosling pelastaa Maan ja löytää alienit. Kaltenegger sanoi: Jos rakennamme sellaisen aluksen, tämä lista on karttamme.

Ei Rocky-alienia heti. Mutta priorisoitu lista on ensimmäinen askel. Olemme ehkä yksin – vai emmekö?

Yhteenveto

6000:sta jäi 45. Ei tuhansia, mutta vakavasti otettava alku. Universumi on valtava, me pienet. Etsimme fiksummaksi. Se antaa toivoa.