Kun termiitti näyttää valaalta eikä hyönteiszeltä
Luonto osaa yllättää. Ja se tekee sen naurettavan hauskasti.
Kuvittele: olet trooppisessa sademetsässä Etelä-Amerikassa, tutkit termiittejä. Sitten törmäät yksilöön, joka muistuttaa sperma valasta. Pieni pää pyöreä ja pitkä, leukapalat piilossa pään alta. Kuin minikokoinen merieläin olisi eksynyt hyönteisen ruumiiseen.
Tutkijat nimesivät sen Cryptotermes mobydicki. Moby Dick. Nimi istuu täydellisesti. Mä olen täysin fiiliksissä.
Löytö, joka sai asiantuntijat hieromaan silmiään
Floridan yliopiston Rudolf Scheffrahn johti ryhmää, joka bongasi tämän outoläukkasen. Sotilastermiitin pää sivulta katsottuna oli kuin valaan: silmien sijainti, muoto ja piilossa olevat leuat osuivat nappiin.
"Tämä on täysin uusi tuttavuus", Scheffrahn totesi. Miehellä on vuosikymmenten kokemus ötököistä, joten sanat painavat.
Jengi jopa pohti, olisiko kyseessä kokonaan uusi suku. Niin erikoinen se oli kaikesta aiemmin kuvatusta.
Miksi tämä on iso juttu (ei vain nimen takia)
Löytö nostaa Etelä-Amerikan Cryptotermes-lajeja 16:een. Isoimpiin uutisiin nousee kuitenkin evoluutio: dna-yhteydet Kolumbiaan, Trinidadin saarelle ja Dominikaaniseen tasavaltaan paljastavat, miten termiitit levittäytyivät Neotrooppien alueelle eli Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisille seuduille.
Pesi löytyi kuolleen puun rungosta, 8 metrin korkeudelta sademetsän latvustosta. Ei maan tasolta, vaan ylhäältä. Siksi meni aikaa bongaukseen.
Kuinka paljon salaisuuksia metsät piilottelevat?
Maailmassa tunnetaan vain noin 3000 termiittilajia. Arviot lupaavat paljon lisää löytöjä.
Tämä tapaus muistuttaa vanhaa totuutta: emme tiedä maapallon eliölajeista murto-osaa. Sademetsät varsinkin pullistuvat tuntemattomista olennoista.
Mitä kaikkea latvoissa lymyilee? Mitä outoja muotoja ja nimiä odottaa löytäjäänsä?
Floridan talonomistajille hyviä uutisia
Älä pelästy: tämä laji ei uhkaa taloja. Kuivapuuter miitti kyllä, mutta vain sademetsän asukki. Ei levitä, ei tunkeudu rakennuksiin. Voit ihailla luonnon oikukkuutta huoletta.
Miksi tämä tarina lämmittää mieltä
Biodiversiteetti kutistuu hurjaa vauhtia. Lajeja katoaa ennenkuin ehdimme huomata ne. Uusi termiitti – etenkin valasmainen – tuo toivoa: luonto tuottaa yhä ihmeitä.
Ja tuo kirjallinen nimi? Se tuo tieteeseen iloa ja inhimillisyyttä. Tutkimus ei ole pelkkää vakavuutta. Voi olla tarkka ja nauttia löydön naurettavuudesta yhtä aikaa.
Puuvalaat elävät nyt jossain sademetsän oksilla. Ajatus lohduttaa oudolla tavalla.