Maapallon hehkuva paradoksi

Maapallo kirkastuu öisin. Noin kaksi prosenttia vuodessa. Luulisi, että valo leviää kaikkialle tasaisesti. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Satelliittimittaukset vuosilta 2014–2022 paljastavat yllättävän kuvion: jotkut alueet syttyvät kirkkaina, toiset sammuvat tarkoituksella.

Kuvittele maa, jossa osa juhlii täysillä ja osa hiljentää valot. Näin käy planeetallamme juuri nyt.

Valon voittajat ja häviäjät

Nopeimmin kirkastuvat kasvukeskukset. Kiinassa ja Intiassa yövalaistus räjähti nousuun. Syitä riittää: megakaupunkeja nousee, tiet valaistaan ja väestö vyöryy kaupunkeihin. Nämä maat vetävät suurimman osan maailman valonlisäyksestä.

Teollistuneet maat kääntyvät toiseen suuntaan. Euroopassa monet alueet himmenevät. LED-lamput kuluttavat vähemmän virtaa. Kaupungit taistelevat valosaasteen kimppuun: katuvaloja sammutetaan öisin tai himmennetään hiljaisina tunteina.

Sota ja päätökset sammuttavat valoja

Muutokset eivät aina etene hitaasti. Ukrainan yövalaistus romahti Venäjän hyökkäyksen myötä. Satelliitit tallensivat sodan varjon suoraan datassa – karu fakta.

Ranskassa pudotus oli peräti 33 prosenttia. Kaupungit sammuttavat valot keskiyön jälkeen. Tällaiset toimet säästävät energiaa ja suojevat luontoa.

Saksassa kokonaistaso pysyi vakaana, mutta alueelliset erot huimasivat. Jotkut paikat kirkastuivat 8,9 prosenttia, toiset himmenivät 9,2 prosenttia. Valaistuksen tilkkutäkki.

Näin valoa mitataan taivaalta

Tutkijat käyttävät VIIRS-satelliitteja. Ne kuvaavat maapallon öisin, tarkasti keskiyön jälkeen. Kuva kattaa joka ilta melkein koko pallon. Yksityiskohta on 0,5 neliökilometriä – suunnilleen 70 jalkapallokenttää.

Uusi temppu: täysresoluutioinen data korvaa vanhat kuukausikeskiarvot. Näin näkyvät nopeat muutokset ja paikalliset erot. Algoritmit korjaavat satelliitin kulman vaikutuksen. Asuinalue näyttää erilaiselta vinosta ylhäältä.

Luonnonvalot kuten metsäpalot ja revontulet suodatetaan pois. Jäljelle jää ihmisten tekemä valo.

Miksi yövalaistus merkitsee?

Ei ole pelkkää triviaa. Valaistus nielee valtavasti sähköä – yksi suurimmista kuluttajista pimeän aikaan. Enemmän valoa tarkoittaa enemmän päästöjä, ellei energia ole uusiutuvaa.

Luonto kärsii. Linnut eksyvät muuttomatkalla. Hyönteiset palavat lamppuihin kuolleiksi. Eläinten rytmit menevät sekaisin. Valosaaste on vakava uhka.

Tulevaisuus: Euroopan oma yövalvonta

Yhdysvalloilla ja Kiinalla on useita satelliitteja tähän hommaan. Euroopassa ei vielä yhtään. Muutos tulossa. Tutkija Christopher Kyba johtaa Euroopan avaruusjärjestön Earth Explorer 13 -projektia.

Uusi satelliitti havaitsee heikotkin valot ja antaa terävämpää kuvaa. Näin varmuus kasvaa: toimivatko valosaasteen hillintätoimet todella?

Yhteenveto

Maapallo hehkuu öisin kirkkaampana, mutta tarina on täynnä nyansseja. Kasvua Kiinassa ja Intiassa, himmennystä Euroopassa. Alueelliset erot johtuvat päätöksistä, teknologiasta ja joskus sodasta. Ilmastonmuutos korostaa valon merkitystä.

Satelliitit antavat näkymän, jota maasta ei näe. Ne auttavat meitä valitsemaan fiksumpia tapoja valaista maailmaa.