Marsin jättimäinen laakso – Italian pituinen tulvien jälki

Kuvittele laakso, joka ulottuu planeetan poikki pidemmälle kuin Italia. Se ei syntynyt jokien hitaasta työstämisestä. Sen kaiversivat valtavat tulvat miljardeja vuosia sitten. Shalbatana Vallis on Marsin kiehtovimpia geologisia ihmeitä.

Mars Express -luotain on kiertänyt punaista planeettaa vuodesta 2003. Nyt se lähettää henkeäsalpaavia lähikuvauksia tästä laaksosta. Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä villimmäksi tarina muuttuu.

Tulvat repivät maata rikki

Noin 3,5 miljardia vuotta sitten Marsin pinnasta purskui vettä hurjalla voimalla. Pohjavesi vyöryi pintaan räjähdysmäisesti. Se kaiversi kiveä ja maata kuin jättimäinen aura.

Tämä ei ollut pieni puro. Vedenpaisumus oli tsunamin kaltainen, täynnä voimaa. Lopputulos: 10 kilometriä leveä ja 500 metriä syvä kanava. Alkuperäinen syvyys oli vielä suurempi. Tuuli, pöly ja sedimentit ovat täyttäneet osia ajan saatossa, vähän kuin joenuoma hautautuu.

Sinimusta tulivuoritomistus

Uusissa kuvissa erottuu silmiinpistävä sinimusta laikku. Tutkijat arvelevat sen olevan tulivuortuhkaa. Tuuli on levittänyt sitä vuosituhansien aikana. Se on kuin peukalennubuu, joka paljastaa muinaisen tulivuoritoiminnan voimakkuuden.

Viitteitä kadonneesta valtamerestä

Shalbatana ei ole yksin. Alueella on muitakin ulosvirtauskanaavia. Ne kaikki suuntautuvat kohti Chryse Planitiaa, Marsin matalimpiin kohtiin.

Miikunpa missä kaikki tuo vesi loppui? Monet tutkijat uskovat, että mataliin painanteisiin kertyi aito valtameri. Mars oli silloin lämmin ja kostea, ei nykyinen kuiva erämaa.

Rikkoutunut maasto paljastaa salaisuuksia

Alueella levittäytyy "kaaottista maastoa". Se tarkoittaa säröiltyä pintaa: lohkareita, harjanteita ja epäsäännöllisiä kumpareita kaikkialla.

Syy? Jää suli maan alta, kun planeetta lämpeni. Pinta romahti tyhjän päälle. Se muistuttaa talon sortumista vialliselta perustukselta. Samanlaista kaaosta näkyy muuallakin Marsissa, eli ilmiö oli yleinen muinoin.

Kerrokset historiaa

Laaksossa on kraattereita laidasta laitaan. Jotkut teräviä ja tuoreita, toiset kuluneita. Näkyvissä on myös iskun heittomaata, asteroidien paiskimaa roinaa.

Lisäksi vanhoja laavavirtoja. Ne kutistuivat ja muodostivat aaltoilevia harjanteita, niin sanottuja rypistyksiä. Yksittäiset kukkulat eli mesas ovat jäänteitä suuremmista tasangoista, jotka eroosio on nakertanut.

Geologinen aikakone

Shalbatana on täydellinen museo. Yhdessä paikassa näkee Marsin menneen: tulvat, tulivuoret, asteroidit, ilmastonmuutokset. Kaikki piirretty maastoon.

Mars Express on palvellut yli 20 vuotta. Sen stereokamera tuottaa dataa, joka avaa planeetan kehityskertomusta. Se kertoo, miten kuivasta erämaasta tuli tämä.

Miksi tämä kiinnostaa?

Shalbatanan kaltaiset paikat eivät vain kutkuta uteliaisuutta. Ne opettavat planeettojen muodostumisesta, veden liikkeistä ja ilmaston romahduksista.

Jos ihmiset suuntaavat Marsiin asumaan, geologia ja vanhat vedet ovat avainasemassa. Tämä laakso todistaa: Mars oli ennen aivan toinen maailma. Tarina on sen arvoinen.