markdown-muotoinen blogisisältö
Tämä on yksi niistä tutkimuksista, jotka saivat minut pysähtymään ja lukemaan tekstin kolmesti, koska tulokset ovat aidosti outoja.
Kyoton yliopiston tutkijat tarkastelivat aivojen niin sanottuja ”matkivia aaltoja” rotilla. Nämä ovat sähköisiä värähtelyjä, jotka etenevät aivojen eri osien välillä ja kuljettavat käytännössä tietoa alueelta toiselle. Tutkijat vertasivat rotia valveilla ollessaan ja nukutettuna, toivoen ymmärtävänsä hieman paremmin, mitä tietoisuus todella saa aikaan aivoissamme.
Tässä ovat tulokset, ja juuri tämä osa sai aivoni tekemään pienen kuperkeikan: kun rotat olivat tajuttomia, niiden aivoissa oli enemmän siirtoentropiaa. Siirtoentropia on hienostunut mittari, joka kuvaa tiedon virtaamista aivojen eri alueiden välillä. Tietyssä mielessä tajuton aivo on siis vilkkaampi ja tuottaa enemmän informaatioliikennettä.
Mutta – ja tämä on ratkaisevaa – kaikki tämä toiminta oli kaoottista ja sekavaa. Kuvittele huone, jossa kaikki puhuvat yhtä aikaa ja päällekkäin. Melua on valtavasti, mutta merkityksellisen keskustelun poimiminen on lähes mahdotonta.
Kun rotat olivat valveilla, tapahtui kuitenkin jotain kaunista. Tiedonkulusta tarkentui ja järjestäytyi. Aivot toimivat käytännössä kuin ”informaatiotahdistin”, joka poimi kaaoksesta tietyt signaalit ja ohjasi ne selkeitä reittejä pitkin.
Tutkimusryhmä ilmaisi asian näin: valveilla oleva aivo on erinomainen ”luotettavuudessa ja tarkkuudessa”, ei niinkään pelkässä määrässä. Kyse ei ole siitä, että informaatiota olisi enemmän, vaan siitä, että se tehdään käyttökelpoiseksi.
Tämä on hyvin järkevää, kun asiaa tarkastelee evoluution näkökulmasta. Tietoisuus ei tarkoita vain sitä, että on ”päällä”, vaan sitä, että on valikoiva. Aivoja pommitetaan jatkuvasti aistitiedolla, ja valveillaolo mahdollistaa keskittymisen, priorisoinnin ja saapuvan tiedon järkeistämisen.
Minusta erityisen kiehtovaa on se, että tämä tutkimus viittaa siihen, että tietoisuus saattaa liittyä vähemmän uuden luomiseen ja enemmän jo olemassa olevan suodattamiseen ja järjestämiseen. Valveilla oleva mieli ei välttämättä tuota enempää aivotoimintaa – se kuroi sitä.
Tutkijat myöntävät, etteivät he ole vielä selvittäneet tämän ilmiön tarkkoja biologisia mekanismeja, ja toivovat tulevien tutkimusten valaisevan, miten aivot suorittavat tämän ”informaatiotahdistuksen”. Toistaiseksi minusta tässä löydöksessä on kuitenkin lähes runollista. Tietoisuus saattaa ydintään myöten liittyä kaaokseen järjestyksen tuomiseen – ei karkealla voimalla, vaan tyylikkäästi valiten.
Rehellisesti sanottuna? Se on kaunista. Jokaisena hetkenä, jolloin olet valveilla ja tietoinen, aivosi suorittavat tämän uskomattoman järjestelytempun, suodattaen melua auttaakseen sinua hahmottamaan maailmaa. Otamme tietoisuuden usein itsestäänselvyytenä, mutta sen taustalla on hienostunut informaationhallintajärjestelmä, jota emme juuri ymmärrä.
Seuraavalla kerralla, kun keskittyminen on vaikeaa tai informaatiotulva ahdistaa, muista: aivosi tekevät juuri sitä, mihin ne on suunniteltu – ne yrittävät virittää oikeaan signaaliin ja vaimentaa staattisen kohinan.