Tiesitkö? Uusi etananlaji Euroopasta – ja se on todella erikoinen
Olin tänään sitä mieltä, että teidän täytyy kuulla tästä.
Vuoristossa Montenegrussa on löytynyt uusi etanalaji. Tai oikeastaan kaksi. Ne ovat niin pieniä, että kuusi niistä mahtuisi peukalon kynnelle. Ja niillä on jokin todella outo erikoisuus.
Sen kuoressa on ovi
Lukekaa tämä. Ovi.
Näillä etanoilla on kuoressaan pieni pyöreä kilpi, joka kiinnittyy häntään. Kun etana haluaa levätä tai tuntee olonsa uhatuksi, se vetäytyy kuoren sisään ja — naps — ovi menee kiinni.
Useimmat maaetanan eivät tee niin. Ne vain työntävät itsensä kuoren suulle ja toivovat parasta. Mutta nämä kaksi lajia? Niillä on yksityisyyttä. Ne voivat lukita oven.
Silmätkin ovat vähän eri paikassa kuin normaalisti. Sen sijaan, että silmät olisivat pienten varsien kärjissä pään päällä, nämä etanat katsovat sivulta. Luonto on kerran katsonut tavallista etanaa ja päättänyt: "Mennään vähän toisin."
Ammattitaidottomat löysivät ne
Tämä on se osa tarinaa, joka lämmittää sydäntäni.
Lajit löysivät tavalliset ihmiset. Matkailijat, opiskelijat, konservaattorit. He osallistuivat Taxon Expeditions -järjestön retkille, jotka suuntautuivat Montenegron Durmitorin kansallispuistoon ja Komarnican kanjoniin vuosina 2018–2025.
Ryhmät löysivät etanat useista paikoista, mutta eivät heti tajunneet löytäneensä jotain uutta. Se selvisi vasta myöhemmin, kun näytteitä tutkittiin labor地里 tarkemmin.
Yksi retkelle osallistuneista oli Janine Buisman Alankomaista. Hän on muusikko. Hän päätyi artikkelin kirjoittajalistalle. Matkailijasta tuli julkaistu tiedemies yhden retken aikana. Miten siistiä onkaan?
Nimi tuli äänestyksellä
Tiimi nimesi lajit paikkojen mukaan, joista ne löytyivät. Cochlostoma dobrido tuli Dobri Don ylätasangolta. Cochlostoma komarnica taas Komarnican kanjonista.
Nimi valittiin leirin äänestyksellä. Kuvittelkaa: väsyneitä tutkijoita mudan tahrimina keskustelee, mitä lajia kutsuttaisiin. "Minä äänestän Dobri Do'ta!" "Mut entä jos—" "Greg, meillä on jo Dobri Do."
Koti on vaarassa
Tässä kohtaa tarina menee surulliseksi.
Cochlostoma komarnica elää Komarnican kanjonissa. Alueelle suunnitellaan vesivoimalaa ja patoa. Jos hanke toteutuu, kanjoni tulvii. Kaikki siellä elävä kuolee. Myös lajit, joita emme ole vielä edes löytäneet.
Jovana Đokic Montenegron ekologien yhdistyksestä sanoo suoraan: "Tämä tuhoaa villin kanjonin ja kaiken siellä elävän biologisen monimuotoisuuden, mukaan lukien lajeja, joita tiede ei ole vielä edes löytänyt."
Ajatelkaa. Juuri löysimme tämän lajin. Se oli tiedolle tuntematon vielä viikko sitten. Ja nyt se saattaa menettää kotinsa ennen kuin olemme ehtineet antaa sille edes englanninkielistä nimeä.
Mitä tämä tarkoittaa?
Minua jää kaikkein eniten mietityttämään tämä: Euroopasta löytyy yhä uusia lajeja.
Ei Amazonin sademetsistä. Ei Aasian kartoittamattomista luolista. Euroopasta, joka on yksi tutkituimmista mantereista maailmassa.
Tämä kertoo kaksi asiaa. Ensinnäkin: emme tiedä omasta planeetastamme läheskään kaikkea. Toiseksi: ne alueet, joita emme ole tutkineet? Ne kannattaa suojella. Komarnican kanjonissa elää luultavasti kymmeniä lajeja, joita ei ole koskaan dokumentoitu. Lajeja, jotka saattavat hävitä muutamassa vuodessa.
Nämä kaksi pientä etanaa opettavat jotain. Ihme ei aina tarvitse olla suurta. Joskus se on kuusi millimetriä pitkä, levän peitossa, kalkkikiven alla Montenegron vuorilla.
Toivottavasti näillä pikkueläimillä on koti, johon palata.