Jotain hullua tapahtui Marsissa juuri äskettäin
Tämä juttu on pyörinyt mielessäni viime päivät.
Nasan Curiosity-mönkijä ajoi läpi laakson nimeltä "Valle Grande" — ilmeisesti Nasan tutkijoilla on silmää dramaattisille nimille — kun se törmäsi johonkin, mikä sai koko tiimin pysähtymään. "Hetkinen, mitä minä oikein katson?"
Mehiläiskennostoa. Marsissa.
Ei oikeita mehiläispesiä tietenkään. Mönkijän kamerat näkivät maan peittyneen uskomattomiin monikulmioihin, jotka muistuttivat mehiläiskennon ruudukkoa jäätyneenä Marsin pintaan. Jokainen lähes kuusikulmainen muoto on kooltaan noin 4–8 senttimetriä, ja niitä jatkuu joka suuntaan niin pitkälle kuin roveri yltää näkemään. Kyseessä on 360 asteen panoraama.
"Olemme nähneet Curiosityn silmin valtavasti hämmästyttäviä maisemia, mutta tämä monikulmioiden meri vei hengityksemme," kommentoi Ashwin Vasavada, tehtävän päätutkija. Ja rehellisesti? Samaa mieltä, Ashwin.
Mistä nämä kuviot oikein tulevat?
Tässä kohtaa asiat käyvät mielenkiintoisiksi. Tutkijat ovat nähneet pienempiä versioita näistä monikulmiokuvioista Marsissa aiemminkin, yleensä yksittäisinä laikkuina. Mutta ei koskaan mitään tällaista. Ei koskaan kokonaista merta niitä.
Mikä aiheuttaa tämän mehiläiskennoefektin?
Ilmeisesti luonto pystyy tuottamaan näitä geometrisia muotoja usealla eri tavalla. Yksi mahdollisuus on suoraviivainen: kuivuva muta. Ajattele kun lätäkkö kuivuu ja syntyy ne tyypilliset kuusikulmaiset halkeamat — sama juttu, vain paljon vaikuttavammassa mittakaavassa.
Toinen vaihtoehto liittyy lämpötilasykleihin. Marsin pinnalla on miljoonien vuosien aikana tapahtunut lukemattomia lämmitys- ja jäähdytyskierroksia, jotka voivat rikkoa maaperää näiksi tarkoiksi geometrisiksi kuvioiksi. Myös haudatun sedimentin puristuminen ja veden vapautuminen voisi tehdä saman.
Rehellinen vastaus? Kukaan ei tiedä vielä. Tiimi analysoi yhä kemiaa ja muotoja, joten täytyy odottaa hetki ennen täyttä selitystä. Mutta sehän on osa sitä, miksi avaruustutkimus on niin jännittävää — siellä ylhäällä on yhä niin paljon mysteerejä.
Neljätoista vuotta "okei, tuo on siistiä"
Tämä löytö on vain uusin pitkässä rivissä "mitä ihmettä tuo on?" -hetkiä Curiosiyltä, joka on kierrellyt Marsissa elokuusta 2012 lähtien. Neljätoista vuotta toisen planeetan tutkimista, ja se yhä yllättää meidät.
Mönkijä on nähnyt rikkitähtikiteitä lojumassa pinnalla, löytänyt meteoriitteja jotka jotenkin selvisivät matkasta Marsin ohuen ilmakehän läpi, ja yleisesti muuttanut käsitystämme siitä, millainen Mars oli ennen.
Sillä tässä on juttu: muinainen Mars ei ollut nykyinen pölyinen, kuollut planeetta. Miljardeja vuosia sitten siellä oli järviä. Joet. Vettä virtaamassa maisemassa Sharq-vuoren alarinteillä, tuossa kolmen mailin korkuisessa vuoressa, jonka luo Curiosity on kiipeillyt hitaasti vuodesta 2014.
Ja vielä tämä: roveri on löytänyt kemiallisia jälkiä noilta kosteammilta ajoilta, mukaan lukien hiilipohjaisia molekyylejä jotka ovat käytännössä elämän rakennuspalikoita. Tiedätkö, niitä esiasteita joista RNA ja DNA voivat muodostua.
Tutkijat eivät voi varmuudella sanoa, tulivatko nuo molekyylit elävistä organismeista vai geologisista prosesseista. Molemmat ovat yhä pöydällä. Mutta voimme sanoa, että Marsilla oli miljardeja vuosia sitten oikeat ainekset. Siellä oli vettä, kemiaa ja olosuhteita, jotka teoriassa olisivat voineet ylläpitää elämää.
Isompi kuva
Joka kerta kun Curiosity löytää jotain uutta, se lisää yhden palan palapeliin siitä, onko elämää koskaan ollut (tai ehkä vielä on) muualla aurinkokunnassamme. Tämä mehiläiskennomaisema saattaa vaikuttaa vain siistiltä visuaaliselta erikoisuudelta, mutta se voi oikeasti kertoa jotain tärkeää Marsin geologisesta historiasta — miten vesi liikkui planeetalla, miten ilmasto muuttui miljardien vuosien aikana, mitkä prosessit muovasivat pintansa sellaiseksi kuin se on tänään.
Ja rehellisesti? Rakastan, että 14 vuoden jälkeen Curiosity yhä tarjoaa yllätyksiä. Olemme lähettäneet robotteja toiselle planeetalle, ja tuo planeetta näyttää meillä asioita joita emme koskaan odottaneet.
Joten tässä sinulle, pieni mönkijä. Jatka tutkimista. Ja ehkä lähetä lisää kuvia oudosta Marsin maantieteestä — popcornit on valmiina.