Singulaarisuus on kaikkien huulilla – mutta ehkä turhaan
Singulaarisuus. Se sana vilahtelee jatkuvasti keskusteluissa tekoälystä. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin koneet ohittavat ihmisen älykkyydessä ja alkavat parantaa itseään. Moni puhuu siitä kuin se olisi jokin tietty vuosi kalenterissa, johon kaikki tähtää.
Todellisuudessa kukaan ei tiedä, milloin tai edes tapahtuuko se. Ja ehkä se on hyväkin asia.
Mitä ihmiset odottavat
Perusajatus on selvä. Kun tekoäly oppii parantamaan itseään ilman meidän apuamme, kehitys voi kiihtyä hurjasti. Silloin koneet voisivat ratkaista ongelmia, joita emme edes osaa kuvitella.
Jotkut uskovat tämän tapahtuvan jo lähivuosina. Toiset sanovat, että se on vielä kymmenien vuosien päässä. Jotkut taas pitävät koko ajatusta epätodennäköisenä.
Aikataulut ovat arvauksia
Aikataulujen kanssa ollaan täysin hukassa. Jos kysyy kymmeneltä asiantuntijalta, saa kymmenen erilaista vastausta. Joku sanoo 2045. Joku sanoo 2100. Joku sanoo, että ei koskaan.
Teknologian kehitystä on vaikea ennustaa. Kaksikymmentä vuotta sitten kukaan ei uskonut, että tekoäly kirjoittaa jo nyt sähköposteja. Muutos tulee usein sieltä, mistä kukaan ei odottanut.
Mitä pitäisi tehdä nyt
Singulaarisuuden odottelu vie huomion pois asioista, jotka tapahtuvat jo tänään. Meidän pitäisi keskittyä näihin:
- Tekoäly tekee jo päätöksiä, jotka voivat olla vinoutuneita
- Työt muuttuvat automaation takia
- Yritykset keräävät tietoa, jota ihmiset eivät ymmärrä
- Suurten mallien kouluttaminen kuluttaa valtavasti energiaa
Rehellinen näkemys
Tekoälyä pitää ottaa vakavasti. Tarvitaan sääntelyä ja turvallisuustutkimusta. Mutta päivämäärän etsiminen tulevaisuuden mullistukselle ei ole kovin hyödyllistä.
Todellinen kysymys on yksinkertainen. Minkälaisen tekoälyn haluamme rakentaa?