Robotit marssivat sotatantereelle – ja homma on mutkikas

Muistatko, kun pelättiin tekoälyn vievän duunit? Nyt pelko kohdistuu sotilaisiin. Ja kehitys etenee salamannopeasti.

Kuvittele humanoidirobotteja, jotka muistuttavat etäisesti Star Warsin C-3PO:ta. Ero on siinä, että nämä kantavat aseita. Niiden anturoilla varustetut "kasvot" havaitsevat ympäristön, tunnistavat uhat sekunneissa ja voivat ampua ilman ihmisen lupaa. Tervetuloa sodankäynnin uuteen aikaan. Huhujen tasolla tämä kuulostaa scifiltä, mutta todellisuus on jo lähellä.

Kuka johtaa kisaa?

Kiina ei kehitä näitä laitteita – se tuottaa niitä massoittain. Raporttien mukaan maa on asentanut enemmän robotteja kuin muu maailma yhteensä. Ei sotilaskäyttöön, vaan teollisuuteen: tehtaisiin ja varastoihin. Yhden vuoden aikana Kiina toi käyttöön noin 295 000 teollisuusrobottia, kun Yhdysvallat jäi 34 000:een.

Tämä antaa Kiinalle valtava etulyöntiasema. Heillä on valmis tuotantokoneisto, osaaminen ja mittakaava. Sotarobotit valmistuvat yhtä helposti kuin puhelimet. Näyttää siltä, että Peking on jättänyt Washingtonin kauas taakse tässä kilpailussa.

Yhdysvalloilla on ässä hihassaan

Tarina ei olekaan niin yksinkertainen. Yhdysvallat häviää määrissä, mutta kerää jotain, mitä ei voi tilata tehtaasta: taistelukokemusta.

Puolustusministeriö on jo lähettänyt kaksi koe-robottia Ukrainaan tiedusteluun. Nämä eivät ole laboratoriossa pölyttyviä prototyyppejä. Ne keräävät aitoa dataa kiivaasta sotatoiminta-alueesta: vikatilanteita, onnistumisia ja yllättäviä tilanteita. Jokainen havainto parantaa seuraavaa versiota.

Se on etu, jota ei synnytä tuotantolinjalla. Kuten ero kirjatietoa ja 10 000 lentotuntia välillä.

Eettinen painajainen horisontissa

Pelottavinta ei olekaan robotin paremmuus. Ongelma syntyy, kun ihminen poistuu täysin kaavasta.

Harvardin neurotieteilijä Kanaka Rajan tuo esiin karmivia näkökulmia. Kun sota ei vaadi omien ihmisten uhraamista, konfliktin aloittaminen helpottuu poliittisesti. Se muuttuu peliksi, jossa panoksina ovat aidot hengenmenetykset ja raunioituneet kaupungit.

Lisäksi vastuu hämärtyy. Jos robotti erehtyy ja tappaa siviilejä, syyttääkö ohjelmoijaa, kenraalia vai konetta? Ihmisen laukaisemana vastuu on selvä. Autonomisissa aseissa se katoaa.

Todellinen kysymys

Ei kyse ole siitä, kuka rakentaa tappajarobotit nopeammin. Otsikko houkuttelee klikkejä, mutta syvempi pulma on: kannattaako näitä rakentaa ollenkaan?

Kiinan tuotantoetu on kiistaton. He etenevät vauhdilla kohti ratkaisematonta ongelmaa. Ja se huolettaa meitä kaikkia yhtä lailla.

Lähde: https://www.popularmechanics.com/military/weapons/a71055086/ai-powered-soldiers-china-military