Kun luonto antoi hyönteiselle rapusakset
Sata miljoonaa vuotta vanhasta meripihkasta löytyi hyönteinen, jolla on jättimäiset sakset. Ei siipiä. Ei tuntosarvia. Oikeat, rapumaiset raajat.
Tutkijat Münchenin Ludwig Maximilian -yliopistosta löysivät otuksen Myanmarin Kachinin alueelta. Siellä meripihka on paljastanut kymmeniä liitukauden hyönteisiä, mutta tämä yksilö on aivan omaa luokkaansa.
Rakenne, jota kukaan ei odottanut
Lajille annettiin nimi Carcinonepa libererrantes. Se kuuluu nivelkärsäisiin, samaan ryhmään kuin vesiluteet. Eturaajojen päät kuitenkin poikkeavat täysin ryhmän tavallisista ohuista rakenteista. Niissä on isot, pihtimäiset sakset – chelae –, joilla voi tarttua saaliiseen.
Tällaiset sakset ovat harvinaisia hyönteisillä. Aiemmin niitä on tavattu vain kolmessa muussa hyönteisryhmässä. Nyt niitä löytyy neljännestä. Tämä tarkoittaa, että sama ratkaisu on syntynyt evoluution myötä uudelleen eri suvuissa.
Kolmiulotteinen kuvaus paljasti totuuden
Tutkijat käyttivät mikro-CT-kuvausta, jotta fossiilin yksityiskohdat näkyisivät ilman, että kappaletta tarvitsee rikkoa. Sitten he vertasivat saksia yli kahteen tuhanteen muuhun tarttumaelimeen sekä nykyisistä että sukupuuttoon kuolleista lajeista.
Vertailu osoitti, että rakenteet muistuttavat eniten rapujen, hummerien ja katkarapujen saksia. Hyönteinen ja äyriäinen ovat kuitenkin täysin eri haarassa niveljalkaisten sukupuussa. Silti molemmilla on sama työkalu.
Miten se eli?
Löydön perusteella laji eli rannikkometsissä liitukaudella. Se todennäköisesti pyydysti pieniä hyönteisiä saksillaan. Ruumiin muoto viittaa sukulaisuuteen nykyisten rupiluteiden kanssa, jotka metsästävät maalla.
Kuvittele siis muinainen metsä, jossa pieni peto kulkee lehtien seassa ja napsii saalistaan isoilla saksillaan.
K-pop-nimi fossiilille
Lajin toinen nimi, libererrantes, tulee K-pop-yhtye Stray Kidsiltä. Yksi tutkijoista on fanittanut yhtyettä, ja saksien asento muistutti häntä ryhmän tunnetusta poseerauksesta. Sata miljoonaa vuotta vanha hyönteinen sai siis nimensä 2000-luvun pop-tähdiltä.
Mitä tämä kertoo evoluutiosta?
Löytö osoittaa, että kun jokin ratkaisu toimii, luonto käyttää sitä uudelleen. Rapumaiset sakset ovat kehittyneet neljässä eri hyönteisryhmässä itsenäisesti. Se kertoo, että tietyt rakenteet ratkaisevat tiettyjä ongelmia tehokkaasti.
Jokainen tällainen fossiili täydentää kuvaa muinaisista ekosysteemeistä. Tämä yksilö eli osana elävää metsäyhteisöä aikana, jolloin maapallon ilmasto ja eliöstö olivat suuressa muutoksessa. Meripihka säilytti sen rakenteet niin tarkasti, että voimme vielä nyt tutkia niitä.
Seuraavan kerran kun joku väittää hyönteisiä tylsiksi, kerro hänelle liitukauden ötökästä, jolla oli rapukädet. Luonto ei lakkaa yllättämästä.