Tutkimus tyrosiinistä yllätti minut – ja saattaa yllättää sinutkin

Okei, tämä juttu menee vähän luultiin.

Olen viime aikoina törmännyt yhä useampaan, joka vannoo tyrosiinilisien nimiin. Tiedät kai ne lupaukset – parempi keskittyminen, tehokkaampi aivotoiminta, valpas olo stressitilanteissa. Kuulostaa houkuttelevalta, eikö?

No, pidä hatustasi kiinni, sillä tuore tutkimus on tuonut esiin tuloksia, jotka saivat minut kyseenalaistamaan koko homman.

Mitä tyrosiini oikein on?

Ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan, kerrataan perusjutut.

Tyrosiini on aminohappo – semmoinen pieni molekyyli, jota keho käyttää proteiinien rakennuspalikkoina. Saat sitä todennäköisesti jo riittävästi lihasta, kalasta, munista ja maitotuotteista. Keho käyttää tyrosiinia myös välittäjäaineiden valmistukseen. Välittäjäaineethan ovat niitä kemiallisia sanansaattajia aivoissasi, jotka hoitavat tunnelmaa, tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja stressireaktioita.

Näiden aivotoimintojen vuoksi tyrosiinista on tullut suosittu ainesosa lisäainemaailmassa. Pintaa raaputtava logiikka on selvä – jos se auttaa tuottamaan dopamiinia ja adrenaliinia, ehkäpä pillerinä napsittelu voisi antaa henkisen etulyöntiaseman.

Tutkimus, joka sai minut hieraimaan silmiäni

Tässä kohtaa homma kiinnostaa toden teolla. Hong Kongin yliopiston ja Georgian yliopiston tutkijat päättivät selvittää, voivatko tyrosiini (ja siihen läheisesti liittyvä fenyylialaniini) vaikuttaa siihen, kuinka kauan ihmiset elävät.

Ei kyseessä mikään pikkuruinen tutkimus – puhutaan yli 270 000 UK Biobankiin rekisteröityneen ihmisen datan analysoinnista. Se on yksi suurimmista ja arvostetuimmista terveystietokannoista. Tutkijat käyttivät kahta eri lähestymistapaa: vertasivat ihmisten veren aminohappopitoisuuksia kuolleisuuteen ja hyödynsivät Mendelin randomisaatioksi kutsuttua geneettistä menetelmää, joka auttaa selvittämään, aiheuttaako jokin todella tietyn vaikutuksen vai onko kyse vain sattumasta.

Tulokset: Hei miehet, tämä koskee teitä

Tämä kohta on sellainen, jonka kanssa saa vähän painiskella.

Korkeammat tyrosiinipitoisuudet veressä yhdistyivät lyhyempään elinikään miehillä. Geneettisen analyysin perusteella kohonnut tyrosiini saattaa lyhentää miesten elämää lähes vuodella. Se ei ole yhdentekevä juttu!

Ja tässä tuli sellainen lisämauste, joka sai aivosoluni hypähtämään: miehillä on luonnostaan korkeammat tyrosiinitasot kuin naisilla. Tutkijat ehdottivatkin, että tämä voisi osittain selittää, miksi miehet keskimäärin elävät lyhyempään kuin naiset. En ollut itse tullut ajatelleeksi tuollaista yhteyttä.

Mutta tässä tulee tärkeä käänne – naisilla tutkimuksessa ei näkynyt vastaavaa yhteyttä. Tyrosiinin ja eliniän välinen kytkös vaikutti olevan melko lailla miesten yksinoikeus. Tutkijat arvelevat, että hormonipohjaiset erot siinä, miten kehot prosessoivat ja käyttävät tyrosiinia, saattavat selittää asiaa, mutta oikeastaan hekään eivät ole vielä varmoja.

Ennen kuin tyhjennät lääkekaappisi...

Nyt tiedän mitä ajattelet. "Pitääkö mun heittää tyrosiinilisät romukoppaan heti?!"

Hitaasti, ystävä. Tässä on yksi oleellinen juttu, joka pitää ymmärtää.

Tutkimus tarkasteli luonnostaan esiintyviä tyrosiinipitoisuuksia ihmisten veressä – ei sellaisia määriä, joita saataisiin lisäravinteista. Tutkijat eivät suoraan testanneet, lyhentääkö tyrosiinipillereiden popsiminen elämää. Tämä on todella tärkeä erotus.

Ylimääräisen tyrosiinin saaminen lisäravinteesta saattaa vaikuttaa kehoon eri tavalla kuin luontaisesti korkeammat pitoisuudet. Sitä ei yksinkertaisesti tiedetä vielä. Kehosi on uskomattoman monimutkainen, ja annoskoko, kesto ja yksilöllinen biologia vaikuttavat kaikki valtavasti.

Mitä siis pitäisi tehdä tällä tiedolla?

Rehellisesti? Kannattaa seurata tätä tutkimuslinjaa. Se ei tarkoita, että tyrosiinilisät olisivat paholaisen mainostuotteita tai että pitäisi panikoida. Mutta se viittaa siihen, että "enemmän on paremmin" -ajattelu ei ehkä ole oikea lähestymistapa tämän aminohapon kohdalla. Ja rehellisesti sanottuna meidän ei pitäisi kohdella aivojen lisäravinteita täysin vaarattomina vain siksi, että ne ovat "luonnollisia" – tuo oletus on osoitettu vääräksi ennenkin.

Laajempi kuva

Se, mikä tässä asiassa kiehtoo minua eniten, on se, miten se korostaa, miten vähän me joskus ymmärrämme asioita, joita laittamme kehoihimme. Tyrosiini vaikutti niin suoraviivaiselta tapaukselta – se liittyy välittäjiäaineisiin, joten enemmän tarkoittaa parempaa ajattelukykyä, eikö?

Ei. Tai ainakin, ehkä ei. Siinä on tieteen kauneus (ja joskus turhauttavuus) – se päivittää ja yllättää koko ajan.

Tämä tutkimus avaa paljon kysymyksiä. Miten tyrosiini voisi vaikuttaa ikääntymisprosesseihin? Tutkijat viittasivat mahdollisiin yhteyksiin insuliiniresistenssiin ja stressireaktiojärjestelmään, mutta rehellisesti ollaan vasta alkuvaiheessa ymmärtää tätä kokonaisuutta.

Toistaiseksi kannustaisin miettimään kriittisesti lisäravinneväitteitä. Se, että jokin esiintyy luonnostaan kehossasi ja terveellisissä ruoissa, ei tarkoita automaattisesti, että väkevöidyt annokset ovat hyvä idea. Kehoissamme on monimutkaisia palautejärjestelmiä, jotka pitävät kaiken tasapainossa, kun saamme ravinteita kokonaisista ruoista, ja nuo järjestelmät voivat käyttäytyä hyvin eri tavalla, kun annostellaan eristettyjä yhdisteitä mega-annoksina.

Tulen varmasti seuraamaan, mihin tämä tutkimus menee seuraavaksi. Entä sinä – muuttaako tämä suhtautumistasi tyrosiinilisäravinteisiin? Haluaisin kuulla ajatuksiasi!