Tämä kaveri vain tasoitti pihaaansa – ja löysi 40 kilon viikinkiaarteen

Ota nyt rauhallisesti.

Rebildissä Tanskassa eräs mies päätti kunnostaa pihaansa ja tehdä tilaa uuselle terassille. Ihan tavallista viikonloppupuuhaa: nurmikko pois, kiviä siirrellen. Sellaista hommaa, joka saa pohtimaan elämänvalintojaan. Ei siinä vaiheessa varmasti arvannut kaivavansa esiin Tanskan suurinta viikinkiaikaisaarteikkoa.

Mutta juuri niin kävi.

Se tärähti vastaan

Noin puolen tunnin kaivamisen jälkeen hänen lapionsa osui johonkin kovaan. Ensimmäinen ajatus: roskaa, vanhaa aitaverkkoa tai ehkä rikkinäistä saviruukkua. Mutta kun mies alkoi kaivaa käsin, maasta alkoi tulla yksi hopeaesine perään. Kolikoita. Koruja. Hopeaharkkoja. Lisää ja lisää ja lisää.

"Kun aloin kaivaa käsin, yhtäkkiä vedin yhden metalliesineen toisensa jälkeen maasta," hän kertoi. "Jonkin ajan huolellisen työskentelyn jälkeen tajusin, että ne olivat koruja, kolikoita ja hopeaharkkoja."

Joo. Ei mitään suurta. Vain huolettomasti kaivamassa esiin tuhannen vuoden ikäistä aarretta.

18 kiloa viikinkihopeaa

Löytö? Hämmästyttävä määrä: noin 18 kilogrammaa 900-luvun hopeaa, joka koostuu noin 700 yksittäisestä esineestä. Arkeologit vertaavat sitä "viikinkiaikaiseen kassakaappiin", mikä todellisuudessa on aliarviota.

Aarre oli pakattu saviruukkuun, ja noin puolet siitä oli yhä ruukun sisällä. Loput oli hajallaan ympäröivässä maassa – kuin joku olisi haudannut sen kiireessä eikä koskaan palannut hakemaan. Sisältä ja ympäriltä löytyi:

• Hopeaharkkoja (osa merkitty ristein, osa Thorin vasaroilla)
• Ranne- ja kaulakoruja
• Leikattuja hopeapaloja
• 47 kolikkoa ja kolikoiden kappaletta
• Pienen Thorin vasara -riipuksen

Tämä yksittäinen löytö on lähes kolme kertaa suurempi kuin edellinen Tanskan suurin viikinkiaikainen hopearöyhelö. Anna sen laskeutua hetkeksi.

Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Tässä se juttu minua kiehtoo: kukaan ei tiedä varmasti, miksi tämä aarre alun perin haudattiin juuri sinne.

Alue on nykyään tavallista asuinaluetta. Oliko siellä viikinkiasutus? Vilkas kauppareitti? Vai keksikö joku vain satunnaisen paikan ajatellen "eihän kukaan katso tänne"?

Todennäköisesti emme koskaan saa tietää. Maa on ollut rakennettuna niin kauan, että historiallinen konteksti on saattanut kadota pysyvästi.

Mutta se, mitä tiedämme, on kiehtovaa.

Kolikot kertovat, että röyhelö koottiin joskus 900-luvulla. Mukana on anglosaksisia pennosä, jotka on lyöty kuninkaan Edvard Vanhemman toimesta (hän hallitsi vuosina 899–924) sekä arabialaisia hopeadiraameja. Tämä tarkoittaa, että tämän viikinkin kätkön hopea tuli idästä islamilaisesta maailmasta ja lännestä Englannista.

"Tämä hopea oli piilotettu Rebildiin, mutta se viittaa paljon laajempaan maailmaan," sanoi Torben Sarauw, Pohjois-Jyllannin museoiden arkeologi. "Kolikot paljastavat yhteyksiä islamilaiseen maailmaan idässä ja Englantiin lännessä – sekä viikinkiajan, jolloin ihmiset, tavarat ja arvoesineet liikkuivat valtavien etäisyyksien yli."

Ryöstelyn ekonomia

Se, mikä todella kiinnitti huomioni, on se, mitä hopea kertoo viikinkiajan taloudesta.

Röyhelössä on epätavallisen paljon hopeaharkkoja, ja tässä tulee mielenkiintoinen yksityiskohta: ne kuuluvat tiettyihin painoluokkiin. Sama pätee koruihin ja leikattuihin hopeapaloihin. Tutkijat uskovat, ettei tämä ollut sattumaa – kyse oli tarkoituksesta.

Viikingit näyttävät sulattaneen, leikanneet ja lajitelleen hopeansa täsmällisiä painoja varten kaupankäyntiä varten. Jokainen pala punnittiin ennen vaihtamista. Se on kuin heillä olisi ollut hyvin järjestelmällinen osto-, myynti- ja vaihtojärjestelmä – ei sellaista kaoottista melskettä, jota joskus kuvataan vaikka elokuvissa.

"Tämä on erittäin merkittävä löydös viikinkiajan ymmärtämiseksi Tanskassa," Sarauw totesi. "Ei vain kokonsa vuoksi, vaan koska röyhelö niin selvästi osoittaa, miten hopea toimi varallisuuden muotona ja maksuvälineenä viikinkiajalla."

Yhdessä harkossa on lisäksi kaiverrettuna riimukirjaimet, jotka muodostavat sanan "hutu" – todennäköisesti omistajan merkki. Jonkun nimi, säilynyt hopeassa tuhannen vuoden ajan.

Tämä ei ole edes ensimmäinen kerta

Tässä tulee villi osuus: Rebildissä on historiaa tämänkaltaisten löydösten kanssa.

Vuonna 1971 alkuperäinen Rebildin röyhelö löytyi aivan tämän uuden löydön läheltä. Ja vain kaksi kuukautta sitten "Roldin röyhelö" löytyi lähistöltä – kuusi kultaista rannekeeraa, jotka yhdistetään korkea-arvoisiin viikinkejihin.

"Meillä on alue, joka johdonmukaisesti tuottaa upeita viikinkiajan löytöjä," Sarauw sanoi. "Uusi hopearöyhelö osoittaa, että Rebildin seutu ei ollut syrjäinen takapajula, vaan osa laajoja taloudellisia ja kulttuurisia verkostoja."

Tämä ei ollut unohdettu kolkka viikinkimaailmassa. Se oli keskellä toimintaa.

Entä nyt?

Tanskan lain mukaan röyhelö on julistettu "danefæksi" – eli se menee automaattisesti Tanskan kansallismuseoon. Kotonomistaja saa jonkinlaisen tunnustuksen, mutta aarre kuuluu nyt valtiolle.

Varovainen neuvo kuitenkin: jos sinulle yhtäkkiä iskee hinku kaivaa omaa pihaasi, hidasta vähän. Rebildin aluetta on tutkittu arkeologisesti vuosikymmeniä, eikä merkittävää löytöä ole tullut pitkään aikaan. Mahdollisuutesi löytää haudattua aarretta omasta esikaupunkipihastasi ovat... ei kovin hyvät.

Mutta hei, oudoimmatkin asiat ovat sattuneet. Se terassiprojekti voi hyvinkin muuttaa elämäsi.

Lähde: Popular Mechanics