Nuori, joka vei "näytä ja kerro" -hetken liian pitkälle
Kuvittele olevasi ysiluokkalainen ja päättäväsi rakentaa ydinreaktorin äidin viljelykopingon perälle. Useimmat meistä hymähtäisivät ja unohtaisivat jutun. David Hahn ei hymähtänyt. Hän teki sen todeksi.
Tämä tarina on täysin uskomaton.
Kaaviosta atomeihin
David ei ollut tavallinen teini, joka pelasi pelejä tai potki palloa. Jo kymmenvuotiaana hän nappasi käsiinsä kemian kokeilukirjan ja koukuttui täysin. Lukiossa hän valmisti omaa nitroglyseriiniä. Ei mikään kouluprojekti – pikemminkin hälytyskello valkotasuisessa paketissa.
Partiolaisten atomivoimamerkkiä varten hän ei tyydyttynyt piirtämään kuvia. Hän suunnitteli oikean reaktorin rakentamista. Ja hulluinta? Kukaan ei pysäyttänyt häntä, koska kukaan ei tiennyt.
Operaatio "Professori Hahn"
Tässä kohtaa alkoi nerokkuus – ja täydellinen hulluus. David ei voinut marssia kauppaan ostamaan radioaktiivisia aineita. Sen sijaan hän valehteli.
Hän lähetti kirjeitä ydinjärjestöille, viranomaisille ja laitoksille. Esitteli itsensä "professori Hahniksi", joka tutki asiaa vakavasti. Ja arvaatteko? Se toimi. Vuosien mittaan hän keräsi toriumia, uraania, amerisiumia ja radiumia. Rakennettiin neutronitykki amerisiumista ja lyijystä. Toriumia hän puhdisti 170 kertaa yli sallitun rajan.
Poika pyöritti luvattua ydinlaboratorioa autotallissa.
Kun mittari alkoi ulvoa
17-vuotiaana David ryhtyi rakentamaan jalostusreaktoria – sellaista, joka tuottaa itsekin polttoainetta. Hänellä oli sentään jonkinlainen harkinta: kun geigerinlaskuri paljasti säteilyä viiden talon päähän, hän tajusi homman karanneen käsistä.
Ratkaisu? Pakkaa radioaktiiviset kamat työkalulaatikkoon auton takakonttiin ja toivo parasta.
No, joku huomasi.
Satunnainen löytö
Viranomaiset eivät kaivaneet reaktoria salaisilla kameroilla. Ei nerokasta etsivätyötä. Poliisi pysäytti Davidin sattumalta renaskaappaustutkinnassa. Kun he avasivat laatikon ja poika mainitsi sen olevan radioaktiivista, pyörä lähti pyörimään.
Tuli pommiyksikkö, terveysviranomaiset ja lopulta EPA:n hazmat-miehet – peräti kaksitoista kuutamokävijää – purkamaan koko pingon.
60 000 dollarin siivous
- kesäkuuta 1995 Michiganin lähiössä nähtiin outo näytös. Suojapuvut päällä miehet purkivat pingon kolmessa päivässä. Laskua kertyi 60 000 dollaria. Jätteet kuljetettiin Suolameren autiomaahan. Koko kortteli julistettiin säteilyalueeksi.
Mitä Davidille kävi?
Davidia ei pidätetty. Ei syytetty. Viranomaiset siivosivat ja jatkoivat matkaa. Vuonna 1995 julkisuus olisi ollut painajainen kaikille.
Hän opiskelelti ydintekniikkaa yliopistossa ja kirjoitti myöhemmin muistelmansa. Kuoli 2007, mutta tarina elää – teinien rohkeimpana ja oudoimpana yrityksenä.
Oikea opetus
Tämä ei ole ydinvoiman ylistys. Se on varoitus. David oli nero, tiesi tekniikasta paljon, mutta oli teini vaarallisten aineiden kanssa ilman valvontaa. 60 000 dollarin siivous muistuttaa: kaikki kokeet eivät sovi takapihalle.
Toisaalta rohkeus hämmästyttää. Hän huijasi viranomaiset toimittamaan aineita "proffan" reaktoriin. Sellainen päättäväisyys on harvinaista.
Merkki atomivoimasta? Ansaittu.