Tekoäly murtasi Napoleonin koodin – vuosikymmeniä ratkaisematon arvoitus on vihdoin selvä
Kuvittele tilanne: olet historioitsija ja löydät pölyisestä arkistosta kellastuneen paperilapun vuodelta 1809. Kyseessä on Napoleon Bonaparten oma käsiala. Kirje on täynnä sotajoukkoyksiköiden koordinaatteja, mutta siinä on yksi suuri ongelma: paperi on täynnä sekavia numeroita, kirjaimia ja omituisia, käsin piirrettyjä symboleita.
Tämä kirje on säilynyt historiassa "ratkaisemattomana" vuosikymmeniä. Se ei ollut mahdoton, mutta sen purkaminen oli ihmiselle liian hidasta ja uuvuttavaa. Mutta nyt tilanne on muuttunut. Tekoäly on juuri murtanut koodin.
"Mahdoton" työtehtävä hoidettu minuuteissa
Tekoälyinsinööri Carter Church päätti testata OpenAI:n Astra-mallin kykyjä tässä haastavassa tehtävässä. Kyse ei ole vain matematiikasta; suurin haaste oli valtava määrä rutiininomaista työtä.
Jotta koodi saatiin auki, tekoälyn piti suorittaa monimutkainen, useasta vaiheesta koostuva prosessi:
- Tunnistaa ja kirjoittaa ylös yli 1 300 epämääräistä symbolia huonolaatuisesta kuvasta.
- Luokitella symbolit ja huomata, että koodissa käytettiin 155 erilaista merkkiä.
- Ratkaista koodi eli selvittää, mikä symboli vastaa mitäkin kirjainta.
- Tarkistaa historialliset faktat, jotta päivämäärät ja sijainnit antoivat järkeä.
Tekoäly suoriutui tehtävästä noin kuudessa tunnissa. Ihmistiimi olisi käyttänyt tähän kuukausia.
Mikä oli Napoleonin salainen viesti?
Mitä kirje sitten oikeasti sisälsi? Se oli kriittinen sotilasraportti Napoleonin vävykselle, Eugène de Montenneille, joka toimi Italian virkamiehenä. Kirjeessa kerrottiin ranskalaisten ja liittolaisten armeijoiden tarkat sijainnit juuri ennen Itävallan hyökkäystä.
Kyseessä oli "varmuuden vuoksi" lähetetty viesti. Napoleon halusi, että vaikka viestinviejä olisi jäänyt vangiksi, vihollinen näkisi vain merkityksettömiä sotkuja Napoleonin mestarillisen suunnitelman sijaan.
Miksi tämä on vallankumouksellista?
Ehkä ajattelet: "Hienoa, palapeli on ratkaistu, mutta mitä sillä on merkitystä?"
Tämä ei ole vain historiasta kiinnostuneiden riemua. Tämä on kurkistus tulevaisuuteen. Churchin mukaan meillä on valtava määrä "piilevää tietoa" lähes kaikilla aloilla – tieteessä, arkeologiassa ja lääketieteessä. Dataa on olemassa, mutta se on liian monimutkaista tai hidasta ihmisen käsiteltäväksi.
Tekoäly toimii tässä uudenlaisena "kaikkivoipana assistenttina". Se kykenee yhdistämään eri taidot, kuten kaunokirjoituksen tunnistamisen ja matemaattisen dekoodauksen, sekunneissa.
Ajatus on huima: seuraava suuri historiallinen löytö ei ehkä tule kaivauksista, vaan tietokoneen ääreltä, kun joku pyytää tekoälyä lukemaan "tuon sotkussa olevan kynänjäljen".