Löysin jotain, mikä muutti tapani ajatella nivelreumaa
Haluan jakaa kanssasi jotain, mikä yllätti minut täysin, kun selailin tuoreinta tutkimustietoa. Tiedätkö ne päivät, jolloin nivelreumasi päättää yhtäkkiäkipailla ilman selvää syytä? Tutkijat saattavat olla löytäneet yhden piilotetuista laukaisijoista — ja se on jotain, mitä useimmat meistä hengittävät joka päivä miettimättä asiaa sen kummemmin.
Puhun ilmansaasteista. Tarkemmin sanottuna niistä pienistä, lähes näkymättömistä hiukkasista, jotka leijuvat hengittämässämme ilmassa. Ja rehellisesti? Tämä tutkimus on muuttanut täysin tapaani ajatella jotain niin yksinkertaista kuin ilmanlaadun tarkistamista ennen ulos lähtöä.
Mitä nivelreuma oikeastaan on?
Kerrataan ensin perusasiat. Nivelreuma eli RA on autoimmuunisairaus, jossa kehon immuunijärjestelmä menee sekaisin ja alkaa hyökätä nivelten limakalvoja vastaan. Kyse ei ole pelkästään kipeistä nivelistä — se voi aiheuttaa väsymystä, kuumetta ja laajalle levinnyttä tulehdusta, joka vaikuttaa koko kehoon.
Noin puolesta prosentista yhteen prosenttiin aikuisista maailmanlaajuisesti kamppailee tämän sairauden kanssa. Se on kymmeniä miljoonia ihmisiä. Ja tässä on se turhauttava juttu: kukaan ei oikeastaan tiedä tarkalleen, miksi jotkut kehittävät sen ja toiset eivät. Geeneillä on merkitystä, tietysti. Mutta tutkijoilla on vuosia ollut vaikeuksia löytää sitä ympäristötekijää, jolla on vaikutusta.
Tutkimus, joka kiinnitti huomioni
Eteläkorealaisryhmä tutkiijapäätti tarkastella jotain tiettyä: voivatko ilmansaasteet pahentaa nivelreuman oireita jo sitä sairastavilla? Kysymys on täysin järkevä, kun ajattelee asiaa — tiedämme, että tupakointi on merkittävä riskitekijä nivelreuman kehittymiselle. Miksi siis muilla sisäänhengitettävillä asioilla ei olisi merkitystä?
He seurasivat yli tuhatta nivelreumapotilasta Soulin suuressa lääkärikeskuksessa ja kirjasivat heidän taudin aktiivisuutta yli 12 000 poliklinikkakäynnin ajalta neljän vuoden aikana. Tutkijat vertasivat näitä tietoja saman ajanjakson ilmanlaatutietoihin tarkastellen kuutta eri saasteainetta. Löydökset olivat varsin merkittäviä.
Suurimmaksi osallistujaksi nousi PM2.5 — hiukkasmainen aine, jonka läpimitta on enintään 2,5 mikrometriä. Jotta saisit kuvan siitä, kuinka pienistä hiukkasista on kyse, ne ovat itse asiassa punasoluja pienempiä. Ne ovat sellaista tavaraa, joka menee keuhkoihisi eikä pysähdy siihen. Pienen kokonsa ansiosta ne voivat livahtaa keuhkoista verenkiertoon ja matkustaa käytännössä minne tahansa kehossa.
Miksi tällä on väliä?
Tässä kohtaa asia alkaa olla todella kiinnostava tieteellisestä näkökulmasta. Tutkijat havaitsivat, että kun ihmiset altistuivat korkeammille PM2.5-tasoille — erityisesti yli kahden viikon jatkuneina ajanjaksoina — heidän taudin aktiivisuutensa lisääntyi ja kivuliaat pahenemisvaiheet olivat todennäköisempiä.
Ehdotettu mekanismi liittyy reaktiivisiin happilajeihin. Nämä ovat olennaisesti haitallisia molekyylejä, jotka voivat rasittaa solujasi. Ajattele niitä pieninä biologisina kiusaajina, jotka aiheuttavat kaaosta missä liikkuvat. Teorian mukaan nämä saastehiukkaset laukaisevat reaktiivisten happilajien ylieritystä, mikä puolestaan edistää tulehdusta ja lisää nivelreuman aktiivisuutta.
Tohtori Jeffrey Sparks Harvard Medical Schoolista, joka kirjoitti tutkimuksen yhteydessä julkaistun pääkirjoituksen, kutsui sitä "yhdeksi suurimmista tutkimuksista, joka on käyttänyt kestäviä menetelmiä ilmansaasteiden yhdistämiseen nivelreuman tautiaktiivisuuteen". Hän huomautti myös jotain, mikä jäi erityisesti mieleeni: tämä lisää kasvavaa näyttöä siitä, että "inhalaatiolla voi olla laajoja vaikutuksia nivelreuman ja ehkä muidenkin autoimmuunisairauksien riskiin ja etenemiseen."
Tuon viimeisen osan — "ehkä muutkin autoimmuunisairaudet" — merkitys on valtava. Kyse ei ehkä ole pelkästään nivelreumasta. Sama mekanismi voi mahdollisesti päteä myös lupukseen, multippeli skleroosiin ja muihin tiloihin, joissa immuunijärjestelmä menee sekaisin.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Rehellisesti? Löysin tämän sekä huolestuttavana että voimaannuttavana. Huolestuttavana siksi, että ilmansaasteita on kaikkialla, emmekä voi pidättää hengitystä joka kerta kun astumme ulos. Mutta voimaannuttavana siksi, että nivelreumaa sairastavat voivat todella tehdä asialle jotain.
Ensinnäkin päivittäisten ilmanlaatuennusteiden tarkistaminen on enemmän kuin vain nörttimäistä säätä seuraamista — se voi todella auttaa sairauden hallinnassa. Niinä päivinä, kun ilmanlaatu on huono, kannattaa ehkä pysyä sisällä hyvällä ilmanpuhdistuksella, välttää raskasta ulkoliikuntaa tai suunnitella sisäliikuntaa. Kyse ei ole paranoia vaan tiedostamisesta.
Toiseksi tämä antaa tutkijoille uuden suunnan. Jos ilmansaasteet voivat laukaista pahenemisvaiheita, ehkä keinoja suojella ihmisiä suoremmin voidaan kehittää — parempien ilmanpuhdistusjärjestelmien, lääkkeiden jotka kohdistuvat näiden hiukkasten aktivoimiin tulehdusreitteihin, tai julkisen terveydenhuollon politiikkojen kautta, jotka vähentävät saasteita alun perin.
Laajempi kuva
Se, mikä sai minut todella pohtimaan tätä tutkimusta, on sen sopivuus laajempaan kaavaan. Yhä useammat tutkimukset osoittavat, että hengittämämme ilma vaikuttaa paljon laajempaan kuin vain keuhkoihimme. Nivelemme, aivomme, immuunijärjestelmämme — kaikki on ilmeisesti yhteydessä tavalla, jota alamme vasta ymmärtää.
Elämme aikakautta, jolloin autoimmuunisairaudet näyttävät lisääntyvän, ja rehellisesti sanottuna uskon, että syy on siinä, että meillä on vihdoin työkalut tutkia, miten nämä ympäristötekijät vuorovaikuttavat biologiamme kanssa. Se on kuin olisimme yhtäkkiä kehittäneet mikroskoopin, joka on tarpeeksi voimakas näkemään yhteyksiä, jotka olivat aina olemassa mutta aiemmin näkymättömissä.
Joten ensi kerralla kun tarkistat säätä ja näet ilmanlaatuvaroituksen, kiinnitä siihen ehkä vähän tavallista enemmän huomiota. Niveltesi saattavat kiittää sinua.
Ja jos sinä elät nivelreuman kanssa tai tunnet jonkun, joka elää, tämä tutkimus lisää yhden palan ymmärrykseen siitä, mikä saa tämän sairauden käyttäytymään niin kuin se käyttäytyy. Se on yksi syy lisää ottaa ilmanlaatu vakavasti — ei pelkästään keuhkojen terveyden vuoksi, vaan koko kehon vuoksi.
Lähde: ScienceDaily