Tallennusongelma pahenee – ja ratkaisu on lasissa

IT-alan väki menettää unensa unenkaipuuta datan tallennukseen. Puhelimesi muisti täyttyy salaa. Kerro se miljardilla, niin saat kuvan maailmanlaajuisesta datakriisistä.

Vuoteen 2040 mennessä dataa kertyy 350 zettabytea. Se vastaa giga tavua joka hiekkakasa maapallolla. Luvut pyörivät päässä.

Nykyiset tallennusratkaisut ovat ohikiitäviä. Kiintolevyt hajoavat. SSD:t kuluvat. Yritystason laitteetkin vaativat jatkuvaa huoltoa. Joka muutama vuosi data siirretään uuteen paikkaan ennen romahdusta. Kallis peli.

Lasiin laserilla – ei scifiä, vaan totta

Microsoftin tutkijat kehittävät lasipohjaista tallennusta lasereilla. Ei ikkunan raaputtelua. Tätä dataa luetaan vielä tuhansien vuosien päästä.

Femtosekulilaserit – äärinopeat valopulssit – kaivertavat tietoa suoraan lasilevyihin. Tulos: tallennus, joka kestää vuosituhansia. Perillisesi lukevat tätä vielä kaukana tulevaisuudessa.

Näin homma toimii

Tekniikka on nerokas. Tutkijat luovat vokseleita – kolmiulotteisia pikseleitä lasin sisään. Ei pelkkää pintakirjoitusta, vaan 3D-tallennusta.

Kaksi vokselityyppiä:

• Vaihevokset muokkaavat valon kaartoa lasissa.
• Kaksisuuntaiset vokset hajottavat valoa prikarkalun tavoin.

Yhteen levyyn mahtuu yli 300 kerrosta dataa. Kuten 300-kerroksinen tietorakennus CD-levyn kokoisessa paketissa.

Luvut häkellyttävät

Yhden 120 mm lasilevyn sisään mahtuu 4,8 teratavua. Se riittää 1200 HD-elokuvaan. Tiheys: 1,59 gigabittiä kuutiosenttimetrissä. Koko digielämäsi sokeripalan kokoisessa lasissa.

Miksi lasi on nerokkuutta

Lasi on kestävyyden kuningas. Se ei pelkää:

• Kostetta (kellarin tulva? Ei hätää).
• Lämpötilavaihteluita (pakkanen tai helle, sama juttu).
• Sähkömagneettisia häiriöitä (aurinkopurkaukset ohittavat).
• Aikaa (muinaislasia löytyy tuhansien vuosien takaa).

Testit lupaavat yli 10 000 vuoden säilyvyyden huoneenlämmössä. Data kestää pidempään kuin pyramidit.

Realiteetit edessä

Älä vielä tilaa lasisia varmuuskopioita. Puhtas kilpikaupungin lasi maksaa. Borosilikatilasikin on kallis vaihtoehto. Ei Prismasta saatavaa.

Kirjoitusnopeus on 25,6 megabittiä sekunnissa per laser. Ei korvaa SSD:tä arjessa.

Tulevaisuus muuttuu

Tämä ei ole vain uusi levy. Se ratkaisee digitaalisen säilytyksen pulman. Nyt vanhat formaatit ja levyt tuhoutuvat. Tulevat sukupolvet menettävät tietoa.

Kirjastot, museot ja valtiot kamppailevat arkistoinnin kanssa. Lasi voisi luoda ikuiset digiarkistot.

Kuvittele: Kongressin kirjasto, Wikipedia ja kaikki tieteelliset artikkelit pienessä huoneessa lasilevyinä. Tulevaisuus avautuu.

Oma näkemykseni

Ei korvaa kannettavan levyä heti. Silti innostun. Elämme tiedon räjähdystä. Suurin osa on digitaalisena. Milleniaan kestävä säilytys tuntuu tärkeältä.

Proof of concept on vahva. Microsoft kirjoittaa, säilyttää ja lukee dataa tarkasti. Jäljellä insinööritöi ja kustannukset.

Ehkä tulevat arkeologit kaivavat lasilevymme. Memet ja TikTokit ikuisuudessa. Aito aikakapseli.

Lähde: https://www.popularmechanics.com/science/a70487360/scientists-found-a-way-to-store-all-of-our-data-on-pieces-of-glass-forever-almost