Kun planeettojen synty menee villiksi

Kuvittele, että paistat pullaa ja yhtäkkiä puolet taikinasta päättää kapinoida. Toinen puoli nousee kauniisti, toinen räjähtää sivuun. Noin käy kaukaisessa galaksissa, jossa tähtitieteilijät saivat juuri yllätyslöydön. Hubble-avaruusteleskooppi paljasti salaisuuden, joka hämmentää asiantuntijoita.

Tapaamme "Draculan Hampurilaisen"

Tämä kohde kantaa virallista nimeä IRAS 23077+6707. Tutkijaryhmä kutsuu sitä "Dracula's Chivitoiksi" – nimi syntyi Transylvanian ja Uruguayn tutkijoiden yhteistyöstä. Chivito on Uruguayssa suosittu sämpyläherkku. Sivulta katsottuna levy näyttää isolta hampurilaiselta: tumma keskiosa, hehkuvat kaasu- ja pölykerrokset ylhäällä ja alhaalla. Kaunista kaaosta.

Kyseessä on valtava kiekko kaasua ja pölyä nuoren tähden ympärillä. Läpimitta on 650 miljardia kilometriä – 40 kertaa meidän aurinkokuntamme kokoa Kuiperin vyöhykettä myöten. Tähti (tai ehkä kaksoistähti) piileskelee pölyn takana.

Odottamaton kaaos kiekossa

Normaalisti planeettojen syntypaikkoja odotetaan siisteiksi ja symmetrisiksi, kuten pyöriväksi vinyylilevyksi. Tämä on jotain muuta.

Hubblen kuvat näyttävät outoja, harsomaisia säikeitä kaasua ja pölyä nousevan kiekon yhdeltä reunalta kuin lonkeroita. Vastakkainen puoli on sileä ja rauhallinen. Epäsymmetria on äärimmäistä.

Pää tutkija Kristina Monsch Harvard & Smithsonian Center for Astrophysicsista toteaa: "Näemme kiekon melkein reunalta, mikä paljastaa hurjan aktiivisuuden." Tällainen tarkkuus näkyvällä valolla on harvinaista.

Mikä selittää eron puolien välillä?

Syytä ei tiedetä tarkasti. Uusi materia ehkä sataa jatkuvasti kiekkoon, tai lähellä olevat kappaleet häiritsevät painovoimalla. Järjestelmä on keskellä myllerrystä.

Yhteistyötutkija Joshua Bennett Lovell hämmästyi: "Hubble antoi eturivin paikan kaaokseen, joka muotoilee uusia planeettoja." Planeettojen muodostuminen on yhä mysteeri, vaikka vuosikymmeniä on tutkittu. Tämä ääriesimerkki auttaa ymmärtämään.

Tuleva planeettaperhe

Kiekossa on 10–30 Jupiterin massaa. Siitä riittää raaka-ainea jättiläisplaneetoille – kokonaiseen järjestelmään.

Tämä saattaa muistuttaa omaa aurinkokuntaamme miljardeja vuosia sitten, mutta paljon suurempana. Kaaos paljastaa, miten planeetat syntyvät erilaisissa oloissa.

Monsch myöntää: "Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Nämä kuvat ovat lähtölaukaus."

Miksi tämä on iso juttu

Löytö muistuttaa: avaruus on sotkuisempi kuin mallimme antavat ymmärtää. Teoriat auttavat, mutta todellisuus yllättää.

Hubble on palvellut yli 30 vuotta ja jatkaa ihmeiden paljastamista. James Webb -teleskooppi tutkii nyt samantyyppisiä kohteita. Yhdistämällä havaintoja saadaan selkeämpi kuva planeettojen synnystä – myös meidän omastamme.

Villit ovat nämä avaruuden leipomot.