Aivot ja sielu: Neurokirurgin uskonkäänteinen löytö leikkaussalissa

Ihmiset kaipaavat uskoa siihen, että olemme enemmän kuin pelkkää lihaa ja sähköä. Se tuntuu lohdulliselta. Tietoisuus voisi elää aivojen ulkopuolella.

Nyt 70-vuotias neurokirurgi Michael Egnor väittää todistaneensa sen aivotutkimuksella. Hänen kirjansa The Immortal Mind esittää, että neurotiede tukee aineetonta sielua. Muu tiedeyhteisö hymähtää: tulkitset tietoa väärin.

Hetki, joka muutti kaiken

Egnorin tarina koskettaa. Hänen vauvansa ei kehittynyt normaalisti. Pelon vallassa hän rukoili sairaalan kappelissa. Hän kuuli äänen vastaavan. Se vei hänet katoliseen uskoon ja värjäsi leikkaussalissa näkemänsä teologialla.

Usko ohjaa havaintoja – hyvässä ja pahassa.

Puolittuneet aivot: Todiste sielusta?

Egnorin pääargumentti on nerokas. Epileptikoille leikattiin corpus callosum poikki, aivojen puoliskojen välinen "tieverkko". Kouristukset loppuivat. Potilaat tunsivat silti itsensä yhdeksi kokonaisuudeksi. Ei kahtena.

Egnor: Jos mieli on pelkkää aivoa, puolittaminen jakaisi mielenkin. Koska ei, sielu on aineeton ja pysyy ehjänä.

Kuulostaa vakuavalta?

Tieteentekijät vastahyökkäyksellä

Stanfordin neurotieteilijä Bill Newsome, 40 vuoden kokemuksella, torppaa. Potilailla on todellakin jaettu mieli – Egnor ei vain katso tarkasti.

Esimerkki: Näytä kuva vasemmalle silmälle (oikea aivopuolisko käsittelee). Potilas painaa nappia. Kysy miksi, hän ei osaa sanoa. Oikea puolisko ei puhu. Vasen keksii selityksen vasemman silmän näkemästä.

Ei yhtenäistä mieltä. Kaksi erillistä prosessoria, jotka loihtivat yhtenäisyyden tarinoilla.

Lisäksi aivopuoliskot yhdistyvät muillakin reiteillä, kuten anterior commissurella. Ei ole yksinkertainen katkaisu.

Mitä tiede pystyy ratkaisemaan?

Riita on perimmiltään olettamuksissa. Egnor: Jos tiede ei selitä kaikkea, kuten minän tunnetta leikkauksen jälkeen, sielu selittää aukot. Vanha temppu: Tuntematon = Jumala.

Tieteentekijät: Mittaamme ja testaamme. Aineeton sielu ei mahdu metodeihimme. Keskitytään mitattavaan.

Totuus: Tietoisuus on arvoitus. Emme tunne qualioita, kokemuksen makua. Emme mittaa toisen sisältä.

Ei silti saa täyttää aukkoja hengellisillä saduilla.

Älykkään suunnittelun varjo

Egnor puskee myös älykästä suunnittelua evoluution sijaan. Hän epäilee materialistisia selityksiä. Etsii merkkejä suunnitelmasta.

Uskovaisuus on fine. Monet tiedemiehet uskovat. Mutta rehellisyys: Seuraatko näyttöä vai taivutatko sitä uskoosi?

Lopullinen vastaus?

Ei ole. Aivot ovat uskomattoman monimutkaiset. Fysikaaliset prosessit synnyttävät kokemuksen – mysteeri, jota ratkotaan.

Egnor on oikeassa arvoituksessa. Mutta tutkijat sanovat: Jatketaan hommaa, älkäämme hypätkö dualismiin.

Puolittamisaivot opettavat aivojen joustavuudesta. Ei sielua tarvita. Parempia selityksiä on.

Suuret kysymykset – mieli ilman aivoja, "enemmän" meille – voivat jäädä tieteen ulkopuolelle. Se on ok. Tiede ei ratkaise kaikkea elämän mysteerejä.

Joskus paras vastaus on: Hyvä kysymys, hyvä työkalu – mutta eivät sovi yhteen.