Se kammottava sienivirus on vihdoin saanut oman vihollisen
Okei, mun täytyy kertoa sulle jotain, mikä sai mut hymyilemään kuin idiootti lukiessani siitä.
Muistatko The Last of Us -sarjan? Sen, jossa aivoja kontrolloiva sieni muuttaa ihmiskunnan mielettömiksi otuksiksi? No, asia on niin — se painajainen on aivan oikeaa. On olemassa sienilaji nimeltä Ophiocordyceps, joka tartuttaa muurahaisia, ottaa haltuunsa niiden aivot ja pakottaa ne kiipeämään mahdollisimman korkealle ennen kuin ne räjähtävät itiöitä täynnä. Rumaa. Hirvittävää. Täsmälleen niin pelottavaa kuin miltä kuulostaa.
Mutta tässä kohtaa tarina muuttuu kauniiksi.
Luonto, kaikessa kaoottisessa viisaudessaan, päätti että jopa pahimmat loiset tarvitsevat vastuksen voimilleen. Ja se vastus tulee muodossa... toinen sieni.
Malesialaiset tutkijat löysivät juuri täysin uuden lajin nimeltä Pleurocordyceps cornusynnemata — ja toivon todella, että heillä oli hauskaa nimeämisvaiheessa. Tällä pienellä kaunottarella on aivan älyttömät sarvimaiset rakennelmat (siis "cornus" nimen osana, mikä on latinan sana sarvelle). Mitä se tekee näille saroille? Se metsästää zombie-sienen ja tunkeutuu suoraan sen sisälle, syöden Ophiocordyceps-kudosta isäntämuurahaisen sisältä.
Eikä tämä uusi sieni itse asiassa manipuloi hyönteisen hermostoa — se tunkeutuu suoraan rehkivän Ophiocordyceps-kudoksen sisälle ja syö sitä.
Anna mun vain... haukata tätä hetki. Zombie-sieni, joka on kehittynyt täysin julmaksi ja kontrolloivaksi, on saanut oman saalistajan. Se on kuin olisi saanut tietää, että hailla on oma erikoistunut metsästäjä. Se on ekosysteemin tapa sanoa: "Okei, sä olit liian hyvä, nyt on jonkun toisen vuoro."
Se mikä on todella kiehtovaa: tämä ei ole mikään uusi evoluutiohyppy. Hyperparatisimi — eli loiset, jotka syövät toisia loisia — kehittyi jo jurakaudella. Puhumme satoja miljoonia vuosia tätä biologista asekilpailua tapahtuneen aivan neniemme alla (tai oikeammin sanottuna muurahaisten nenien alla).
Ja hei, tiedätkö mitä? Tutkijat löysivät kolme lajia tästä sienimetsästäjästä Malesiasta ensimmäistä kertaa tämän tutkimuksen aikana. Malesia on ilmeisesti hyperparasiittien hotspot-alue, kun alueelta on jo löydetty 26 sukulaislajia.
Mutta tässä kohtaa tarina muuttuu oikeasti hyödylliseksi myös ihmisille. Joitakin hyperparasiitteja käytetään maataloudessa biologisina fungisidienä. Yksi niistä, Coniothyrium minitans, hyökkää erityisesti sienipatogeenia vastaan, joka aiheuttaa valkohomeen viljelykasveissa. Joten tavallaan se kauhuelokuva muurahaisten aivoissa auttaa meitä kasvattamaan parempia papuja.
En tiedä sinusta, mutta mä pidän tätä syvästi tyydyttävänä. On jotain melkein runollista siinä, kun maailman pelottavin loinen saa maistiaista omasta lääkkeestään. Zombie-sieni on siellä vetämässä naruista köyhiä viattomia muurahaisia, ja sitten yhtäkkiä — bum — siitä tuleekin saalis.
Luonto on täysin säännöistä vapaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja rehellisesti? Me tarvitsemme lisää tällaisia tarinoita. Joo, maailma on täynnä loisia ja tauteja ja hirveitä aivoja kontrolloivia sieniä. Mutta se on myös täynnä järjestelmiä, jotka pitävät nuo kauhut aisoissa. Maailma on oudompi ja tasapainoisempi kuin mitä me usein annamme sen maineelle.
Nyt oikeuttakaa mut kun menen arvostamaan sitä, että mun aivoni ovat liian kuumia ja immuunijärjestelmäni liian kehittynyt jottemme sortuisi tähän. Pieniä armoja.